Tieverkon kunto hidastaa massamuutosta

Kuljetusyrityksillä ei ole syytä lykätä kalustoinvestointeja. Raskaammat HCT-yhdistelmät vaatisivat merkittäviä parannuksia tieverkkoon, joten niiden yleistyminen etenee hitaasti.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) tiedotti tammikuussa aloittavansa kuorma-autokaluston mittoja ja massoja koskevan lakimuutoksen valmistelun. Tavoitteena on parantaa kuljetusten tehokkuutta ja energiatehokkuutta sekä vähentää liikenteen päästöjä. Normaalia pidempiä tai raskaampia HCT-kuljetuksia (High Capacity Transport) on kokeiltu vuodesta 2013 Trafin myöntämillä poikkeusluvilla. Kokeilusta kerättyjä hyviä kokemuksia ollaan vähitellen muuttamassa käytännöksi viemällä ne lainsäädäntöön.

Tavoitteena on siirtyä käyttämään nykyistä pidempiä yhdistelmiä, jotka eivät tarvitsisi nykyisistä poikkeavia reittejä. Pidemmillä yhdistelmillä tarkoitetaan kahden pitkän merikontin kuljetukseen soveltuvaa yhdistelmää sekä nykyistä pidempää puoliperävaunuyhdistelmää. Pituusmuutokset eivät edellytä suuria muutoksia liikenneinfraan, ja niiden onkin tarkoitus tulla voimaan jo syksyllä 2018. Myös yhdistelmien kokonaispainojen nostamista selvitetään, mutta massamuutosten aikataulu on vielä auki.

”Raskaammat yhdistelmät vaatisivat merkittäviä parannuksia nykyiseen tieverkkoon, joten niiden hyväksyminen etenee todennäköisesti hitaasti”, arvioi Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio. Kuljetuskaluston kiertoikä on verrattain lyhyt, koska raskaan kaluston ajosuoritteet ovat suuria. Kuljetuskaluston uusinnassa ei ole vielä ajankohtaista varautua massamuutoksiin, sillä nykyistä suuremmat massat voidaan näillä näkymin sallia vain rajatulla tieverkolla.

Tieverkon korjausvelka on mittava, noin miljardi euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin tieverkon saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Aiempaa suurempien massojen salliminen päätieverkolla edellyttäisi tieverkon investointirahoituksen lisäämistä, erityisesti ongelmallisten siltojen korjausta. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä linjasi 28.2. julkaisemassaan raportissa, että väylänpitoon tulisi lisätä vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa kattamaan muun muassa raskaiden kuljetusten mittojen ja massojen kasvun aiheuttamia tieverkon parannustarpeita. Käytännössä korjausten toteuttaminen veisi nopeimmillaankin noin 10 vuotta, mikäli investointeihin tarvittava rahoitus olisi käytettävissä.