Suomi yhä houkutteleva kaivosmaa

Viime vuosien kaivosbuumi on laantunut, ja olosuhteet ovat muuttuneet epävakaammiksi talouden epävarmuuden myötä. Kaivosten kokonaisinvestoinnit olivat viime vuonna noin 200 miljoonaa euroa, mikä on 45 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suomi on yhä yksi houkuttelevimmista kaivosmaista maailmassa, ja alan tuotteita tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun kaivosteollisuuden toimialaraportissa, joka julkaistiin Helsingissä 25.11.2014. Raportin on koonnut toimialapäällikkö Maarit Kokko Lapin ELY-keskuksesta.

Suomen vetovoimatekijöitä ovat muun muassa geologinen tieto ja osaaminen, hyvä malmipotentiaali, toimiva infrastruktuuri, yleinen korkea koulutustaso sekä maan yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus. Pitkät lupaprosessit, kiristyvä verotus ja kaivosvastainen ilmapiiri voivat heikentää kiinnostusta investoida Suomeen.

Mikäli olosuhteet kaivostoiminnalle muuttuvat epävakaammiksi, uhkana on rahoituksen vaikeutuminen ja investointien väheneminen. Malminetsinnän vähentyminen näkyy tulevaisuudessa, kun uusia esiintymiä ei ole tiedossa nykyisten, ehtyvien malmivarantojen tilalle. Juuri nyt Suomessa ei ole käynnissä yhtään uuden kaivoksen rakentamista.

Kaivosyhtiöiden toimintatavat ovat muuttumassa, ja hankintojen kehittyminen ja ulkoistaminen avaavat uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille. Kaivokset toimivat aikaisempaa ohuemmalla organisaatiolla, jolloin toimittajaverkosto saa lisävastuuta. Ympäristökysymysten ratkaisemiseen kaivataan jatkossa uusia innovaatioita. Kaivostoimintaa tulee tehdä ympäristön kannalta, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Vuonna 2013 metallimalmien ja teollisuusmineraalien tuotannon liikevaihto oli noin 1,5 miljardia euroa, ja tuotanto työllisti suoraan noin 3 000 henkilöä Suomessa. Toiminnassa olevat kaivokset ja kaivoshankkeet sijoittuvat pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomeen.