Suomen Teräspaalutus Oy vahvistaa ja paaluttaa

Raisiossa sijaitseva Suomen Teräspaalutus Oy on kokenut lyönti- ja porapaalutuksiin sekä perustusten vahvistamiseen erikoistunut yritys. Kalustossa on useita lyönti- ja porapaalutuskoneita ahtaisiin tiloihin. Näiden lisäksi toisessa päässä on suurta ja massiivista paalutuskalustoa. Kaikenlaisia paalutustyömaita kellareista suuriin uudisrakennuskohteisiin on ollut ohjelmassa.

Turku vajoaa tai oikeamminkin on vajonnut. Suomen Teräspaalutuksen työmaat Turussa ovatkin usein keskustan kerrostalojen perustusten vahvistuksia. Pehmeällä savipatjalla makaavat, oikein vanhat rakennukset ovat tehty ns. kivilatomuksella. Myös pohjaveden pinnan laskemisen myötä lahonneet puupaalut tuottavat ongelmia. 

Tamperelaisten vääräleukojen on kuitenkaan turha taputtaa käsiään yhteen, sillä Suomen vanhan uljaan pääkaupungin painuminen on saatu pysäytettyä. Yksi osasyyllinen siihen on juuri Suomen Teräspaalutus Oy, joka on tehnyt runsaasti keskustan pohjavahvistuksia. Turun tilannetta valaisee toimitusjohtaja Ossi Hakanen.

”Kivilatomuksella olevat rakennukset ovat niin vanhoja, että rakenteista yleensä paljastuu työn aikana yllätyksiä. Ne aiheuttavat suunnitelman muutoksia. Runsas vanhojen puupaalujen määrä taas aiheuttaa päänvaivaa uuden paalureitin löytymiselle. Yksi syy vanhojen rakennusten painumiseen on puupaalujen yläpään lahoaminen pohjaveden laskemisen myötä. Monesti myös vuotavat pohjaviemärit jouduttavat lahoamista. Toinen yleinen syy on koheesiopaaluilla olevien talojen painuminen. Tämäkin johtuu pitkälti pohjaveden pinnan laskusta.”

”Vahvistustöiden suurimpia haasteita on luonnollisesti tilan ahtaus, mutta usein myös työmaan logistiikka eli se, miten kaikki kamat saadaan kellariin ja purkujäte ulos. Vanhat puupaalut ovat iso haaste, ainakin jos niitä on paljon. Esimerkiksi porapaalutuksissa voidaan ”jyystää” tuntitolkulla vanhaa puupaalua ennen kuin siitä päästään läpi”, selventää Hakanen.

"Viime vuosina Suomen Teräspaalutuksen töiden painopiste on siirtynyt yhä enemmän porapaalutuksiin. ”Kohteiden koot vaihtelevat aika paljon, yhtä paalua vähempää emme tosin toimita”, naurahtaa Hakanen.

”Vahvistustöiden osuus on hiljalleen ollut vähenemässä, kyselyjä tulee harvakseltaan. Porapaalutusten osuus taas on kasvanut. Ahtaan tilan paalutuksista tulee kyselyjä etenkin pääkaupunkiseudulta jonkin verran.”

Omakotitalojen paalutuksiinkin tarjouksia tehdään, mutta niiden osuus on paljon pienempi kuin esimerkiksi viisi–kuusi vuotta sitten.

Miten paalutusmenetelmä sitten valitaan eri kohteisiin?

”Porapaalutus valitaan yleensä, jos pohjaolosuhteissa on jotain haastavaa. Kuten täyttöjä, muita esteitä, vinoja kalliopintoja tai halutaan paalulle isommat kantavuudet. Porapaalu tukeutuu kuitenkin aina kallioon. Lyöntipaalu on vähän helpompien olosuhteiden paalu. Sille saadaan pienemmät kantavuudet ja se voi tukeutua moreeniin. Hinta on myös yksi näkökulma. Lyöntipaalu on selkeästi halvempi kuin porapaalu.”

Yrityksen kalustossa on porapaalukoneita pienestä suureen. Pienin mahtuu kellariin ja suurin on painoluokassa 55 tonnia ja syöttöpituus on 26 metriä. Tämä pituus mahtuu yksimittaisena putkena koneen alle. Porapaalukoneita on yhteensä 12 kappaletta. "Lyöntipaalutuksissa käytämme paineilma- tai hydrauliikkatoimisia, nopeaiskuisia vasaroita. Lyöntiyksiköitä on viisi kappaletta. Lisäksi on perustusten vahvistustöihin puristuspaalu- ja tunkkikalustoa. Varsinkin noita ahtaan tilan koneita suunnittelemme ja valmistamme jonkin verran itse tai ainakin modifioimme käyttötarkoitukseen sopivammaksi. Isompi kalusto on enemmän vakiota”, päättää Hakanen.  

Tuorein lisäys on kuvan sähkötoiminen kellarikone ja se mahtuu normaalista oviaukosta sisään. Sillä pystytään poraamaan paalua 2,05 metriä korkeassa tilassa.

Suomen Teräspaalutus suoritti helmikuun lopussa Turun keskustassa jälkitöitä Wiklundin tarvaratalon viereisen rakennuksen parkkihallissa. Matalia kellarivaunuja oli parhaimmillaan työmaalla ollut kolme, mutta ne olivat jo häipyneet muihin töihin.

”Olemme poranneet tänne viime vuoden lokakuusta lähtien yhteensä 56 kappaletta, halkaisijaltaan 140 ja 170 millimetrin teräspaaluja. Niitä on kaksi per pilari. Pituudet liikkuivat siinä 40–45 metrin haarukassa. Paalut kootaan 1,2 metrin pätkistä ja hitsataan robotilla yhteen. Putki täytetään sitten betonilla ja sen päähän asennetaan teräslätkä. Kuormasidos tulee sitten paalujen päälle ”, toteaa työmaapäällikkö Olli Salviander hämyisessä parkkihallissa.

”Tämä pohja on painunut hiljalleen ja se haluttiin pysäyttää. Talot on jo paalutettu aiemmin, mutta parkkihallin perustus on jäänyt tukematta. Tässä on rakennusoikeutta jonkin verran jäljellä ja jos kerroksia tulee lisää, niin nyt tehty paalutus sallii kasvavat kuormat. Täälläkin on ollut vanhat 50- tai 60-luvulla asennetut puupaalut rakennusta kannattamassa. Alussa ne kantavat hyvin, lopussa eivät juuri mitään.”

Työhön kuuluu myös niin sanottujen epäkeskopalkkien raudoittaminen ja valaminen (kuva). Niiden tarkoitus on sitoa vastakkaisen rakennuksen seinää ja antaa tukea syntyville toispuolisille kuormille.  

”Mielellään näissä kellareissa työskentelee. Maanalaisissa kohteissa on kesällä viileää ja talvella lämmintä."

Vajaat kaksi tonnia painava Schäffer 2028 SLT on pienien ulkomittojensa ansiosta oiva passauskone kellarien perustusten vahvistamiseen tähtäävillä paalutustyömailla. Sen leveys renkaan ulkoreunoista mitattuna on vain 890 millimetriä eli varsin kapeasta oviaukosta pelkkä peruskone sisään sopii. Ohjaamolla varustetun mallin korkeus on alle kaksi metriä.

Turun Wiklundin korttelissa sijaitsevan parkkipaikan porapaalutukset oli tehtynä helmikuun lopussa, mutta Schäfferille riitti vielä kantamista. Nostokorkeus trukkipiikeillä on maksimissaan 2860  ja kuormauskorkeus täydellä kauhan kaatokulmalla 1965 millimetriä. Moottori on kolmisylinterinen Kubota (19 kW)  ja voimansiirto on hydrostaattinen neliveto. Huippunopeus on 15 kilometriä tunnissa.

Carl Johan von Heidekenin vuonna 1865 suunnitteleman Turun  Aurakadulla sijaitsevan Apteekkitalon perustusten vahvistaminen puristuspaalutuksella vuonna 2013 oli varsin haastava rakennuksen historiallisen arvon ja keskeisen sijainnin takia. Siihen sisältyi runsaasti vahan kivilatomuksen purkamista. Paaluja RR140*10 puristettiin hydraulisten tunkkien avulla yhteensä 105 kappaletta, yhteispituudeltaan 3600 metriä. Museovirasto valvoi hanketta.

Toinen lähivuosien erikoisimmista kohteista on ollut myös Lahden pikkumäen alastulorinteen maa-ankkurointi läpi-injektoitavilla Titan-paaluilla vuonna 2013 (kuvat). Kalustolle jyrkässä rinteessä sijaitseva työmaa oli varsin haastava.

Suomen Teräspaalutuksen kotisivuilla on lisää referenssejä.

Suomen Teräspaalutus Oy:n liikevaihto on ollut viime vuosina 6–8 miljoonan euron haarukassa. Vuosi 2015 oli paras vuosi tähän mennessä. Liikevaihtoa kertyi 10,4 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä on 20 tienoilla ja lisäksi käytössä on aika vakiintunut alihankintaverkosto.

Pora- ja lyöntipaalutuksia yritys tekee tarvittaessa koko Suomen alueella. Suurimpana porapaalukohteena on ollut Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan pohja (kuva), jonne porattiin noin 3500 paalua, yhteensä 35 kilometriä.

Pisimmät yrityksen poraamat paalut ovat myrskypollarin paalut Turun satamassa (kuva). Paaluilla oli pituutta noin 94 metriä. Kellareihin poratut paalut ovat olleet pisimmillään noin 60 metriä. 

Poraudu käytettyjen maarakennuskoneiden maailmaan osoitteessa: ajoon.fi.

Olli Päiviö