Säiliövaunu Jyllannista

Jussi Mikkola

Tanskalainen VM Tarm a/s on kokenut autosäiliöiden ja säiliöperävaunujen valmistaja. Yhtiö valmistaa säiliöitä muun muassa kemikaalien, rehun, lietelannan ja öljytuotteiden kuljetukseen. Kaikki on kuitenkin alkanut vuonna 1962 maitosäiliöiden valmistuksella.

Tehostunut elintarvikkeiden tuotanto on johtanut siihen, että tuotantolaitokset ovat yhä suurempia ja niitä on aiempaa vähemmän. Maitoa jalostavat meijerit eivät tee tässä suhteessa poikkeusta. Tiloilla lypsettyä maitoa on kuljetettava joskus pitkäkin matka meijerille, joten kuljetusten tehokkuuteen on kiinnitettävä huomiota.

Suomessa yli kuuden sadan tuottajan maitoa jalostava Arla Oy hankki siirtokuljetuksia varten kaksi VM Tarm -säiliöperävaunua. Toinen hankituista perävaunuista kuljettaa maitoa Arlan Söderkullan meijerille Pohjois-Pohjanmaalta. Perävaunua operoi Kuljetus Honka Oy Temmeksestä.

”VM Tarmin vaunu on jonkin verran kilpailijoitaan kevyempi. Sehän on aina eduksi”, sanoo keräilylenkiltä puhelimitse tavoitettu Janne Honka Kuljetus Honka Oy:stä. Painoa on säästynyt muun muassa valmistamalla säiliön ulkovaippa lasikuidusta ja varustamalla pyörät alumiinivantein.

Ruostumatonta terästä

VM Tarmin maitosäiliövaunujen pääasiallinen valmistusmateriaali on ruostumaton teräs. Säiliön ulkokuori on lasikuidusta. Valmistajalla on vuosikymmenien perinteet yhteistyöstä meijeriteollisuuden kanssa.

Itse säiliö, akselipukit ja etuvaunun runko on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Kahden millimetrin vahvuisesta ruostumattomasta Duplex-teräksestä valmistetun säiliön ja ulkovaipan välissä on 50 millimetrin vahvuinen polyuretaanieriste. Kokonaistilavuudeltaan 34 000 litran vetoinen säiliö on jaettu neljään osastoon, josta päädyissä olevat ovat tilavuudeltaan 9 500 litraa ja keskellä olevat 7 500 litraa. Säiliöiden käyntiluukut sijaitsevat vasemmalla kyljellä. Vaihtoehtona VM Tarm tarjoaa käyntiluukkujen sijoittamista säiliön päälle.

Kaikki VM Tarmin valmistamat maitosäiliöt käyvät läpi niin sanotun Bactoforce-tarkastuksen. Tarkastuksessa säiliön pinnat käsitellään fluorisoivalla tunkeuma-aineella, jonka jälkeen ultraviolettivalolla valaisemalla tutkitaan, ettei materiaaliin ole muodostunut vähäisintäkään säröä. Pienikin virhe säiliön sisäpinnassa tarjoaa kasvupaikan epätoivotuille mikrobeille, jotka heikentävät säiliössä kuljetettavan maidon laatua tai pilaavat sen kokonaan.

Toimiva kaappi

Vaunun vasemmalla kyljellä olevassa lämpöeristetyssä kaapissa sijaitsevat kuormankäsittelyyn liittyvät putkiliitännät venttiileineen. Samassa tilassa on myös sähköisten toimintojen ohjauspaneeli.

”Kaappi on riittävän yksinkertainen ja selkeä. Niinpä se on erittäin helppokäyttöinen”, Janne Honka kertoo tyytyväisenä ja jatkaa, että ylitäytönestin ei välttämättä tarvitse sähköä vetoautosta, vaan virta voidaan tarvittaessa ottaa akuilta. Akut tuottavat virran myös pysäköintivaloille, jos vaunu pysäköidään ilman vetoautoa niin, että valoja tarvitaan.

Perävaunu on rakennettu 76 tonnin yhdistelmäpainolle. Alkuperäinen tarkoitus oli toteuttaa takatelin painojakauma niin, että vaatimus 65 prosentin massasta paripyöräakseleille olisi toteutunut kolmella paripyöräakselilla. VM Tarm katsoi kuitenkin parhaaksi pitäytyä tasan jakavassa telissä, joten kolmas akseli vaihtuu paripyöräiseen. Tyhjänä ajettaessa kolmas ja viides akseli voidaan nostaa ylös.

Lämpöeristetty kaappi on toiminnoiltaan selkeä ja helppokäyttöinen.

VM Tarm a/s

VM Tarmin historia alkaa oikeastaan jo vuodesta 1948, jolloin koldingilainen De Danske Mejeriers Maskinfabrik sijoitti Bernhard Lauritsenin Tarm-nimiselle paikkakunnalle palvelemaan Länsi-Jyllannissa toimivia meijereitä laitteistojensa ylläpidossa. Vuoteen 1962 mennessä Lauritsen oli saavuttanut niin hyvän maineen alueella, että hän päätti jatkaa toimintaa omissa nimissään. Syntyi Vestjysk Mejeriservice, jonka nimi vuonna 1984 muuttui muotoon VM Tarm a/s.

Vähitellen toiminta on kasvanut ja kohdentunut autosäiliöiden ja perävaunujen valmistukseen. Nykyisin yhtiö valmistaa noin 200 säiliötä vuodessa, ja sen johdossa on jo kolmannen sukupolven edustaja, Holger Ross Lauritsen.