RP Logistics Oy: Sunilan tehtaalla jo 30 vuotta

RP Logistics Oy operoi HaminaKotkan satamassa ja eritoten Haminan ja Sunilan satamaosissa. Yritys on vuokrannut työkoneita Stora Enso Oyj Sunilan sellutehtaalle jo vuodesta 1987 lähtien. Itse asiassa koko yritys on aikanaan perustettu juuri Sunilan tehtaan tarpeisiin. Tammikuussa 2017 sopimus tehtaan kanssa uusittiin jälleen ja työt alueella jatkuvat. Yksi tärkeistä työtehtävistä on laivojen lastaus ja purku. Materiaalinkäsittelykoneilla ja niitä ruokkivilla pyöräkuormaajilla on tärkeä tehtävä tässä prosessissa.

Sunila on keskittynyt tuottamaan männystä ja kuusesta valmistettua armeeraussellua, jota käytetään puupitoisiin painopapereihin, SC-papereihin ja sanomalehtipapereihin. Tehdasta oltiin viime vuosikymmenen lopussa jo sulkemassa, mutta sellun markkinahinnan kohoaminen antoi laitokselle uuden elämän, ja nyt tehdas puskeekin vauhdilla sellua maailmalle. Sunilan tehtaan uutuustuote on puubiomassasta valmistettava ligniini. Sitä käytetään nyt muun muassa tehtaan omaan energian tuotantoon. Hiilidioksidipäästöjä tehtaalla onkin pystytty sen ansiosta pienentämään tuhansilla tonneilla vuosittain. Sunilan ligniinin erotuslaitos on melko ainutlaatuinen maailmassa, sillä vain Amerikasta löytyy yksi vastaava. Ligniini on monipuolisesti hyödynnettävissä oleva raaka-aine ja sen myynnin odotetaan tuovan Sunilan tehtaalle merkittävän liikevaihdon kasvun jo tänä vuonna.

Tehtaalla muun muassa materiaalinkäsittelyssä operoiva logistiikkayritys RP Group käsittää kolme eri yritystä. RP Logistics Oy on emoyhtiö, joka hoitaa satamaoperointia sekä tehdas- ja yksiköintipalveluita. Muut osat ovat RP Run Oy ja RP Cap Oy. Yhteensä RP Group työllistää noin 100 logistiikka-alan ammattilaista. Kone- ja autokantaa on suurin piirtein saman verran. Järeämmässä päässä on laivoja lastaavia sekä purkavia materiaalinkäsittelykoneita ja kevyempään valikoimaan kuuluu muun muassa erikokoisia trukkeja. Tähän väliin sopii sitten vielä puukurottajia, pyöräkuormaajia, vetomestareita ym.

“Täällä Sunilan satamassa kerralla työskentelevä konekanta vaihtelee tietenkin laiturissa olevien laivojen lukumäärän mukaan. Tällä hetkellä konekanta täällä on noin 10 ja parhaillaan lastaamme muun muassa sellupaaleja laivaan”, aloittaa vuonna 1990 RP Groupilla työskentelyn aloittanut Tomi Tuomala tammikuussa 2017.

Sellupaalit on varastoitu pitkiin makasiineihin laiturin läheisyydessä. Neljä pyöräkuormaajaa kantaa niitä materiaalinkäsittelykoneelle, joka nostaa ne laivaan.

“Pyöräkuormaaja on koettu parhaimmaksi ja tehokkaimmaksi tavaksi sellupaalien varastointiin ja jatkokäsittelyyn. Sellupaalien ja paperirullien kuljettaminen onkin pyöräkuormaajien ominta aluetta. Meillä ei kauhahommia niillä tehdä. Kantomatkat ovat maksimissaan sellaista sadan metrin luokkaa. Voimansiirrot ja etenkin jarrut ovat kovilla, kun työkierto on jatkuvaa kiihdyttämistä ja jarruttamista. Sopivin työpainoluokka tähän sellupaalien käsittelyyn on noin 22 tonnia”, jatkaa Tuomala.

Tuomalan mukaan pyöräkuormaajiin kertyy heillä vuodessa yleensä vain reilut 1000 tuntia. Kaksi tuoreinta hankintaa eli kaksi 22 tonnin JCB 457 HT -mallia tulivat satamaan huhtikuussa 2016. Tammikuussa 2017 niiden molempien tuntimittari oli vääntynyt reilun 800 tunnin lukemaan. Kuvien sellupaalit painavat 2000 kiloa kappale. Molempiin JCB-pyöräkuormaajiin on laitettu hieman vakioversiota enemmän vastapainoa. Ligniiniä sisältävien suursäkkien tulevaa käsittelyä varten on hankittuna myös kääntyvillä trukkipiikeillä varustettu JCB TLT 35 D -trukki.

JCB uudella ohjaamolla

JCB-maarakennuskoneita Suomessa edustava Mateko Oy avasi toimipisteen Haminaan viime vuoden keväällä. Nyt aluepäällikkö Riku Hietasen vetämä konemyyntipiste palvelee Haminasta käsin Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen asiakkaita.

“Tällä alueella ei aiemmin ole ollut omaa myyntikonttoria. Olenkin tämän ensimmäisen vuoden aikana tehnyt töitä myös JCB:n tunnettavuuden nostamiseksi täällä kaakonkulmalla. Usein meidät mielletään vain pienemmän kaluston kuten kaivurikuormaajien ja kurottajien taloksi. Tosiasiassa JCB on tänään täyden linjan konevalmistaja. Täällä Haminassa meillä toimii myös konevuokraus ja olemme täydentämässä vuokrakoneiden valikoimaa edelleen järeisiin kaivukoneisiin”, kertoo Hietanen.

JCB:n pyöräkuormaajamallisto kattaa painoluokat 5-22 tonnia ja tela-alustaisia kaivukoneita löytyy väliltä 1-38 tonnia. Pyöräalustaisten mallisarja käsittää neljä konetta välillä 15-21 tonnia. Kyseessä on siis täysi kattaus maarakennuskoneita, jota täydentävät edellä mainittujen lisäksi vielä perinteiset kaivurikuormaajat ja tuore tulokas, uudenlainen pyöräalustainen Hydradig.

RP Groupin uudet pyöräkuormaajat mallia 457 HT ovat JCB-malliston suurimmat. Niiden lanseeraus tapahtui vuonna 2014 ja JCB 457oli ensimmäinen Stage IV-luokan pyöräkuormaaja JCB:ltä. RP Groupin koneet ovat varustettu yhdensuuntaisuusnostoon tarkoitetulla HT-aisastolla. Myös Z-aisaversiot ovat saatavana niille, jotka kaipaavat enemmän murtovoimaa.

Tilava Command Plus -ohjaamo on nykyään kaikissa pyöräkuormaajissa mallista 411 ylöspäin. Kuormaajan vipukonsoli siirtyy ja liikkuu yhdessä istuimen mukana. Tyypillisessä

paikassa eli alhaalla oikealla ei ole katkaisimia, vaan niitä on keskitetty kapeaan pystypalkkiin oikealla. Pystypalkin yläosassa on yksi LCD-näyttö (peruutuskamera) ja toinen sijaitsee ohjauspyörän takana. Näytön toimintoja ohjataan ohjauskiekolla pystypaneelin alaosasta. Tuulilasi kaareutuu ja antaa laajan panoraamanäkyväisyyden eteen ja sivuille. Istuimen vieressä oikealla onkin nyt reilusti säilytyslokeroita. Muutenkin säilytystilaa on reilusti. JCB on aina osannut tehdä hienon ja ergonomisen ohjaamon, eikä Command Plus -komentosiltakaan petä tässä suhteessa.

Kuormaaja vivuilla

Kuormaajan hallintaan saa tietenkin sekä kaksivipu-järjestelmän että yhden joysticikin. RP Groupin koneet on varusteltu vipuohjauksella, joka koneisiin varustellaan Suomessa. Tehtaan varustelistasta sitä ei vielä löydy. Satamassa koneita ohjataan vain ja ainoastaan minivivun avulla. Ohjauspyörä on jäänyt tarpeettomaksi.

JCB 457 HT -pyöräkuormaajassa on nyt moottorina kuusisylinterinen ja 7,7 litrainen MTU (193 kW). Valmistajan mukaan sillä päästään hyviin vääntöihin alhaisilla moottorikierroksilla. Peltien alla ei ole partikkelisuodatinta, vaan päästörajat alitetaan pakokaasujen takaisinkierrätyksellä (EGR) sekä AdBluen avulla (SCR). Konepeitto aukeaa pystyyn taaksepäin paljastaen moottorin sekä muun muassa katalysaattorin. Polttoaineen ja AdBlue-nesteen täyttöaukot ovat vierekkäin peräosassa, lukittavan luukun takana. Täyttö onnistuu maan tasossa seisten. Voimansiirtoon on valittu viisiportainen muunninvaihteisto, joka on lukittavissa jäykäksi siirtoajoa varten. Lukittuna maksimi siirtonopeus nousee 40 kilometriin tunnissa.

Puhtaus on puoli työtä

RP Logistics Oy:n Tomi Tuomala pitää pakokaasujen päästörajoituksien eli eri Stage-vaiheiden aikataulutusta turhan tiheänä. Hän pohtii osan moottorivalmistajista olleen vaikeuksissa alittaa jo nelosvaiheen normit. Kun vuonna 2019 astutaan taas seuraavaan viitosvaiheeseen, niin karsintaakin saattaa valmistajissa sitä ennen tapahtua.

“Mielestäni ongelmana on se, että itse moottoreiden tekniikassa ja rakenteissa ei ole tapahtunut juurikaan sellaisia muutoksia, jotka olisivat tehneet niistä päästöiltään puhtaampia. Kaikki nykyisin pakolliset pakokaasujen jälkikäsittelylaitteet runtataan väkisin moottorin ympärille ja se tietää vaikeuksia loppukäyttäjälle”, tiivistää Tuomala.

Meillä on ollut joissain moottoreissa ongelmia, jotka ovat johtuneet pelkästään AdBlue-nesteiden laatueroista. Yhdestä paikasta ostettu neste on selvästi huonompilaatuista kuin toisesta. Huonolaatuinen urea aiheuttaa sen, että pakokaasujen puhdistuminen ei ole riittävää. Tämä taas halvaannuttaa moottorin. Puhtauden noudattaminen AdBlueta lisättäessä on myös erittäin tärkeää, sanoisin että vielä tärkeämpää kuin polttoaineen kanssa.

Mateko Oy:n Riku Hietanen muistuttaa, että JCB:n omaa valmistetta olevissa Ecomax-dieselmoottoreissa asia on juuri toisin. Englantilaisvalmistaja on suhteellisen uusi moottorivalmistaja ja alun perin koko konstruktion suunnittelun lähtökohtana on ollut pärjätä ilman mittavia ulkoisia pakokaasujen käsittelylaitteita. Nelosvaihe niissä onkin osittain toteutettu pelkästään moottoriteknisin muutoksin.

Alle 56 kilowatin tehoisissa JCB-moottoreissa (neljäsylinteriset) ei ole erillistä pakokaasujen jälkikäsittelylaitteistoa. Niistä tehokkaimmissa on varsin pienen kokoinen SCR-katalysaattori, joka ei vaadi konepeiton mittavaa paisuttamista. JCB:n moottorivalmistus alkoi vuonna 2004 ja nyt ohjelmistossa on jo sekä neljä- että kuusisylinteriset mallit. 

Lue aiheeseen liittyen: JCB on myös vahva komponenttivalmistaja.

Suomeen JCB-maarakennuskoneet tuo Mateko Oy.