Rototilt – Tehtaalle kymmenen vuotta täyteen

Indexatorin valmistama, Rototilt-merkkinen kallistuva kauhanpyörittäjä tuli markkinoille vuonna 1986. Aikaisemmin Indexatorin rotaattoreiden kanssa samoissa tiloissa toiminut ja muutoinkin yhdessä operoinut Rototilt-liiketoiminta muutti omiin uusiin toimitiloihin vuonna 2007. Rototilt ja Indexator eriytyivät omiksi tuotemerkeiksi ja omistusta myöten täysin erillisiksi yhtiöiksi pari vuotta sitten. Kävimme katsastamassa miten Rototiltit ja muut lisälaitteet syntyvät tänä päivänä. Kymmenen vuoden aikana toiminta uudessa tehtaassa on kasvanut rutkasti, ja usko sen kasvamiseen edelleen on vahva.

Ruotsin Vindeln on todellinen konepajapaikkakunta. Noin neljäntuhannen asukkaan kunnassa on useita metallialan toimijoita, kuten juuri edellä mainitut Rototilt ja Indexator. Lisäksi lähes näiden näköetäisyydellä toimivat puutavarankäsittelylaitteita ja murskaimia valmistavat Cranab & Slagkraft sekä pieniä metsäkoneita valmistava Vimek.
”Yksistään Rototilt työllistää nyt paikkakunnalla noin 150 henkeä. Meillä on myös kokoajan rekrytoinnit käynnissä”, kertoo Rototilt Group Ab:n markkinointikoordinaattori Anna-Clara Fridén. Vindelnin kunta sijaitsee Uumajasta noin 50 kilometriä sisämaahan. Metsästä aikaisemmin pitkälti elänyt paikkakunta työllistää nykyisin konepajaväkeä Uumajaa myöden.

Rototilttien valmistuksen siirtyessä omiin toimitiloihin vuonna 2007, työskenteli yrityksen palveluksessa reilut 40 henkeä. Kasvu on siis ollut viimeisen vuosikymmenen aikana huikeaa, eikä laantumisen merkkejä ole näkyvissä. Päinvastoin vauhti näyttää vain kiristyvän. Kulunut vuosi on ollut vahva, ja yritys onkin asettanut tästä päivästä 50 prosentin kasvutavoitteen vuoteen 2021 mennessä. Pohjoismaissa Rototilt ja vastaavat ovat jo tuttua tekniikkaa muutamien vuosikymmenten takaa. Suurta kasvua on vaikea saada enää täältä Pohjolasta. Nyt kuitenkin Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan vanhoilliset markkinat ovat ymmärtäneet asian sekä kiinnostuneet tällaisesta uudesta lisälaitteesta. Tällä hetkellä noin 30 prosenttia liikevaihdosta tulee viennistä. Yrityksellä on tytäryhtiöt Suomessa, Norjassa, Kanadassa, Saksassa ja Englannissa. Ranskassa operoi Rototiltin oma henkilöstö. Myynti tapahtuu kaikkialla jälleenmyyjien kautta, jotka ovat pääosin konemaahantuojia tai muita alan toimijoita.
”Voidaankin sanoa, että nämä valmistamamme lisälaitteet ovat alkaneet saada jalansijaa Skandinavian ulkopuolella kunnolla vasta 2010-luvulla. Voisi jopa todeta, että suurin läpimurto on vielä kokematta”, pohdiskelee puolestaan Rototiltin tuotepäällikkö Sven-Roger Ekström. Viime vuonna Rototilt ja Caterpillar ilmoittivat yhteistyöstä. Sen myötä Rototilt valmistaa OEM-toimittajana lisälaitteita Caterpillarin tuotenimellä myytäväksi. Tämä varmasti helpottaa osaltaan pääsyä myös Pohjois-Amerikan markkinoille.

Hallikierrokselle
Vindelnin tehtaan väestä noin puolet työskentelee tuotannon puolella. Suunnittelu, markkinointi, myynti, varaosapalvelut, tekninen tuki sekä hallinto muodostavat toisen puolikkaan. Halliin astuttaessa kiinnittyy huomio konepajaksi luokiteltavan toiminnan siisteys ja meluttomuus. Yksi selitys siihen lienee, että kaikki hitsatut osat sekä valukappaleet tulevat alihankkijoilta. Valuosia tulee Keski-Euroopasta sekä myös Suomesta. Alihankintaosia tulee myöskin lähialueen toimijoilta, joka osaltaan lisää seudun työllisyyttä. Tehdasta esittelevän tuotantopäällikkö Tord Johanssonin mukaan voidaan puhua kokoonpanolaitoksesta. Toki suuren osan tuotantotiloista vievät modernit CNC-ohjatut työstökonekeskukset. Niiden avulla koneistetaan kaikki valukappaleet sekä tarvittavat hammaspyörät ja koneistusosat. Rototiltillä ei

hitsauskipinät sinkoile, mutta lastu lentää sitäkin enemmän. Tuotantotilaa hallitsee suuri suomalaisen Fastems Oy:n toimittama automaattinen varasto. Se säilöö osavalmisteet ja ruokkii eri työstökoneita, jotka sitten hoitavat osien koneistukset ja muut toimenpiteet. Aivan automaattisesti eivät osat sentään varastosta työstökoneen kautta valmistu. Koneenhoitaja suorittaa osien kiinnitykset ja ohjelmistojen valinnat, jonka jälkeen koneistuskeskus sitten hoitaa loput. Seuraavaksi osat siirtyvät maalaamon kautta kokoonpanopisteisiin. Pyörittäjän kokoonpano alkaa sitä varten tehdyllä kokoonpanopenkillä. Siinä osat (tiivisteet, laakerit ja kotelot) puristetaan yhteen koneellisesti ilman lekalla taputtelua. Vaihe ei rasita tekijää fyysisesti, koska kone hoitaa kaikki raskaat osien nostot, käännöt ja prässäykset.
Konepiirustukset ovat tässä laitoksessa historiaa. Kokoonpanopisteissä on nyt kaikissa tietokonenäyttö, joka näyttää koottavan laitteen rakenteen, kokoamisjärjestyksen, kiristysmomentit jne. Jokainen kallistaja/pyörittäjä valmistetaan nykyisin asiakkaan määrittelemänä yksilönä. Kokoonpanoja ei tehdä varastoon ja jokainen laite rakentuu yksilöidyn kuvamateriaalin avulla, jonka viimeisin päivitys on näin aina käytössä. Lisäksi on jälkeenpäin mahdollista jäljittää jonkin laiteyksilön kokoonpanoon käytetty kuvamateriaali. Asiasta on hyötyä myös varaosia jäljitettäessä, kun saadaan helposti selville millä kuvilla tietyn sarjanumeron pyörittäjä on koottu.

Kahdessa vuorossa
Rototiltin tehdas toimii tällä hetkellä kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Tord Johansson sanoo toimitusajan olevan 12 työpäivää myyjän puhelimesta lähetysvalmiiksi Vindelnin hyllyyn. Tämä tietenkin sillä oletuksella, että kaikkia tarvittavia osia on varastossa. Yleensä näin on.
Valmistusprosessiin kuuluu myös jokaisen laiteyksilön koeponnistus kokoonpanon päätteeksi. Siinä käydään läpi kaikki hydrauliset liiketoiminnot normaaleilla käyttöpaineilla. Testissä tarkistetaan, että laite tekee kaikki halutut liikkeet oikeaan suuntaan ja halutuilla nopeuksilla. Samalla paljastuvat myös mahdolliset nestevuodot. Testin läpäissyt laite siirtyy hyllyyn odottamaan kuljetusta asiakkaalle. Toinen tuotannon yhteydessä oleva laaduntarkastuspiste suorittaa 3D-mittauksia huipputarkan italialaisvalmisteisen mittalaitteiston avulla. Sen avulla tarkastetaan satunnaisotoksella koneistettuja kappaleita. Mittaustarkkuus on kaksi mikrometriä (yksi mikrometri on millimetrin tuhannesosa).

Vieläkin tarkempaa tutkimustyötä
Normaalin tuotesuunnittelun ja laadunvalvonnan lisäksi Rototiltillä tehdään nykyisin paljon perusteellista niin sanottua ennakoivaa tutkimustyötä. Yhteinen testilaboratorio palvelee sekä Rototilttiä että Indexatoria. Laboratorion tutkimusjohtajan, Richard Larkerin, mukaan siellä tehdään kaivu- sekä muidenkin koneiden lisälaitteille kaikkea mahdollista hyvää ja pahaa. Niitä puretaan osiin, rikotaan tarkoituksella sekä rasitetaan kesto- ja maksimivoimatesteillä. Larkerin mukaan heillä on lajissaan ainut isoille työkaluille tarkoitettu testipenkki, jossa voidaan simuloida kaikkia kaivukoneen kauhankiinnikkeeseen kohdistuvia voimia. Siinä oletettu puomin pää on kiinteä rakenne, johon kallistajia ja pyörittäjiä voidaan kiinnittää. Sen jälkeen kauhan puolelle voidaan aikaansaada erisuuntaisia rasitusliikkeitä hydraulisesti. Kaivuuta vastaavaa vääntövoimaa saadaan aikaan 20 tonnia ja pystysuoraa nostovoimaa 50. Tutkimuksissa ei keskitytä pelkästään murtolujuuksien määrittelyyn, vaan testipenkin avulla voidaan tehdä myös pitkäaikaisia rasitustestejä. Yleensä se tarkoittaa vähintään sadantuhannen työkierron suorittamista. Useimmiten puhutaan miljoonasta työkierrosta. Testipenkki hoitaa siis rasitusliikkeet itse automaattisesti ja mittaa muutoksia sekä niitä aiheuttavia voimia. Mittaukset vievät useimmiten päiviä, jopa viikkoja.
Testilaboratoriossa tehdään myös erittäin kuumia olosuhteita simuloivia testejä. Laitteita uitetaan kuumassa vedessä (90 celciusta) ja samalla niihin kohdistetaan hydrauliikkapaineita. Näin selvitetään pääosin erilaisten tiivistemateriaalien kestävyys kuumissa olosuhteissa. Myös kylmätestit kuuluvat kuvaan sekä erilaisten rasvojen ja öljyjen toimivuus eri lämpötiloissa ja soveltuvuus eri materiaalien kanssa. Perusteellista pohjatyötä siis.
”Edellä mainittuja testejä tehdään niin omille kuin kilpailijoiden tuotteille”, sanoo Larker. Uusimman tutkimusmenetelmän myötä siirrytään Larkerin mukaan jo nanotasolle. Rototiltin ja Indexatorin yhteiseen laboratorioon hankittiin vajaat kymmenen vuotta sitten uusi 3D-topografimittauslaite. Siinä 1990-luvun lopulla kehitetyllä menetelmällä mitataan valon avulla pintojen tasaisuuksia. Laakerin pinta näyttää äkkiseltään hyvinkin tasaiselta, mutta kun tarkasteluskaalaa suurennetaan, muuttuu pinta vuoristomaisen jylhäksi. Valonmittauksella toimivan 3D-topografilaitteen tarkkuudeksi ilmoitetaan 3 nanometriä pystysuoraan ja 35 nanometriä vaakasuoraan (yksi nanometri on puolestaan mikrometrin tuhannesosa). Kysymys on siis silmälle näkymättömistä asioista, jotka kuitenkin vaikuttavat laitteiden käytettävyyteen ja kulumiseen. Nanotason selvitysten myötä voidaan muun muassa parantaa laitteen kestävyyttä tai tuloksia voidaan muuten hyödyntää tuotannossa, kuitenkin vain yhden mikrometrin tarkkuudella. Tutkimuslaboratoriossa oli valokuvauskielto.

Tuote-esittelyä

Ja kun tehtaalla käydään, ei voi välttyä perusteelliselta tuote-esittelyltä. Tällä kertaa ei kuitenkaan nähty mitään uutuuksia, vaan tyydyttiin kertaamaan olemassa olevat. Pitkän linjan rototilttiläinen, Sven-Roger Ekström, kertasi tuotevalikoiman sekä kertoi hieman yleisiä näkymiä. Ekström on aloittanut talossa jo vuonna 1988. Nyt hän toimii tuotepäällikkönä. Hänen mukaansa vuonna 2014 julkaistun R-sarjan Rototiltin etuja ovat kevyt ja matala sekä kestävä rakenne. Myös hydrauliikan hyödyntäminen on tehokasta ja läpi voidaan ajaa suuriakin virtauksia. Yksi merkittävä tekijä myös on moduulinen rakenne. Se tehostaa R-sarjan laitteiden valmistusta, helpottaa huoltoa ja kunnossapitoa sekä mahdollistaa erilaisten kokoonpanojen valmistamisen tarpeen mukaan. Esimerkiksi kallistussylinterikäytäntö on eri kaikissa Pohjoismaissa. Moduulirakenteen myötä sylinterit on kuitenkin helppo vaihtaa maakohtaisesti.