Rekkamies on pian myös kielimies

Konepörssi-lehden toimitus on saanut tietoonsa yksityiskohtia tulevasta, melko salassa pidetystä lakiesityksestä, joka liittyy olennaisena lisäosana Kiky-sopimukseen. Suomen kuljetusalan kilpailukykyäkin halutaan parantaa kuljettajien koulutuksella. Mikäli kaavailtu lakiesitys menee läpi eduskunnassa myöhemmin, velvoitetaan kuljettajat opettelemaan kolme vierasta kieltä kolmen vuoden ajanjaksona. Näin halutaan saada suomalaisia rekkoja yhä enemmän Euroopankin valtateille. Nyt haetaan pilottikuljettajia ja ennakkoluulottomia kuljetusyrittäjiä ensimmäisten koulutettavien joukkoon.

Koko idea on lähtöisin koulutus- ja julkaisuasioita koordinoivalta järjestöltä European Educational Publishing Group (EEPG). Tarkoitus on nyt, että kuljettajat omaksuvat nopeasti vieraita kieliä, ja kurssitus kustannetaan EU:n ja valtion varoin. Jokainen kieli tentitään tulevaisuudessa paikallisten ELY-keskusten toimesta vuosittain, yksi kieli per yksi vuosi. Jokainen koe voidaan uusia kahdesti. Tutkinnon läpäisemisen jälkeen kuljettaja saa niin sanotun ”kielikortin”, joka on voimassa koko EU:n alueella. Mikäli koetta ei läpäistä, on edessä kouluttautuminen uuteen ammattiin. Järjestelmää on ajettu laajalti sisään jo pilottihankkeina Euroopan eri maissa.

Tanskassa koulutuskäytäntöä on pilotoitu jo peräti kaksi vuotta ja siellä hylkäämisprosentti on ollut noin 20 vuosittain. Uudelleen kouluttautumista juuttien maassa on ollut muun muassa kätilön, puutarhurin ja lastentarhanopettajan ammatteihin. Tanskalainen rekkamies osaakin nyt tilata äidinkielensä lisäksi pyttipannua jo saksaksi, hollanniksi ja englanniksi.

Suomessa pakollisiksi kieliksi rekkamiehille kaavaillan suomen ohella ruotsia englantia ja venäjää. Käytännön tasolla rekkojen ohjaamoista poistetaan radiot ja tilalle asennetaan ELY-keskusten asennusryhmän toimesta laite, joka Suomessa on jo leikillisesti kastettu nimellä ”kielikello”.

Tarkoituksena on, että kuljettaja voi työrupeamansa aikana kuunnella laitteeseen tallennettua opetusta ja laite myös äänittää kuljettajan toistamia lauseita ja analysoi niitä. Kun lausuminen on tarpeeksi kehittynyttä, siirrytään aina seuraavalle tasolle. Tavoitteena siis on, että kielellinen lahjakkuus kasvaa, ja aina vuoden jakson jälkeen kuljettaja kykenee selviytymään kiperistäkin tilanteista juuri opitulla kielellä. Muita tielläliikkujia halutaan jo nyt varoittaa itsekseen tien päällä kieliä höpisevistä kuljettajista. Innokkaimat ottanevat ”kielikellon” kannettavan version mukaansa jopa taukokahviloihin. Laite on myös vedenpitävä, joten sitä voi käytää mökkireisuillakin saunassa ja uimasilla.

ELY-keskukset jakavat laitteet tulevan kevään aikana kaikille pilottihankkeeseen halukkuutensa osoittaville kuljetusyrittäjille. Ottamalla yhteyttä mahdollisimman nopeasti oman alueen ELY-keskukseen, voi olla ensimmäisten joukossa kehittämässä suomalaisen kuljettajan ja kuljetusalan kansainvälistymistä.