Rautakourille lisää tilaa Vahdolla - VAK

Esa Suominen

Turun kupeessa Vahdolla toimiva kuorma-autojen perävaunuja ja päällirakenteita valmistava VAK Oy joutui kysynnän kasvun myötä pieneen tilanpuutteeseen. Viimeisten vuosien hurja kasvu aiheutti ahtautta etenkin osavalmistuksessa. Suhdanteiden rohkaisemana päätettiin VAK:n Vahdon tehdasta laajentaa taas kerran. Tällä kertaa lisätilaa rakennettiin teräsosien osavalmistusta ja hitsauskokoonpanoa varten. Uutta hallitilaa syntyi nyt 2600 neliömetriä. Se otettiin käyttöön viime vuoden lopulla.

VAK:n Vahdon tehdas on kasvanut tasaisesti vuosien saatossa. Nyt tehdyn laajennuksen myötä yrityksellä on kolme hehtaaria katettua tilaa. Vahdon toimipiste on edelleen perustajansa Lassi Virtasen nuoruuden pihapiirissä, kuten on myös Lassikin. Uusien rakennusten ja hallien tieltä on jouduttu purkamaan ajan saatossa muutamia Virtasen suvun asuintalojakin. Nyt tehdyn metalliverstaslaajennuksenkin alta purettiin yksi tärkeä kappale yrityksen historiaa. Nimittäin tehdasalueen kulmassa ollut pieni paja, jossa Lassi Virtanen aloitteli toimintaa isänsä opeissa, jouduttiin nyt purkamaan. Sen verran nostalgiaa rakennukseen kuitenkin liittyi, että siitä päätettiin ottaa talteen pieni siivu päätyä ovineen. Nyt tämä ”pala historian havinaa” ottaa vastaan tehdasalueelle saapuvan heti portista sisään ajettaessa. Vanha pajanpääty on saanut näin ikuisen elämän.

Näitä kuvan V-Slider -perävaunuja syntyy nyt entistä avarammissa tiloissa. VAK laajensi osavalmistushalliaan kysynnän kasvun rohkaisemana. V-Slider on VAK:n kehittämä ja nimeämä innovatiivinen puoliperävaunurakenne kahden puolikkaan yhtäaikaiseen vetoon. Siinä etumainen kuormatila voidaan purkaa normaalisti takapäästä, kun se on siirretty hydraulisesti mahdollisimman taakse takimmaisen vetopöydän päälle.

Yksi Vahdon tehtaan toimintaa pitkään hallinnut läpi kulkeva yleinen tie linjattiin tehdaslaajennuksen yhteydessä uudelleen. Nyt aikaisemmin hallin nurkkaa hiponut liikenne pääsee kiertämään alueen, joka lienee turvallisin vaihtoehto kaikille osapuolille.
”Joskus aivan hirvitti, kun seurasi tehdasalueen läpi pyyhältäviä autoja ja moottoripyöriä. Nopeusrajoituksista huolimatta vauhtia oli melkoisesti. Täpäriltä tilanteilta vältyttiin kuin ihmeen kaupalla, vaikka meidän trukit ja muut työkoneet sekä puolivalmiit tuotteet sompailivat yleisen liikenteen seassa”, sanoo VAK:n myyntipäällikkö Jarmo Laine. Vajaan kuudensadan metrin uusi tielinjaus toteutettiin kunnan kanssa.
”Osallistuimme projektin kustannuksiin ehkä normaalia kuntarakentamista enemmän. Saimme nyt kuitenkin rauhoitettua piha-alueen meitä pitkään rasittaneelta läpikulkevalta liikenteeltä. Meillä on nyt myös mahdollisuus kehittää alueen toimintoja entistä helpommin”, toteaa Jarmo Laine.

Lisätilaa osavalmistukseen
Uuden laajennuksen alta purettiin pari muutakin rakennusta. Vuosien saatossa syntynyt rakennusten tilkkutäkki muuntui nyt yhdeksi suureksi osavalmistushalliksi. Rautakourille syntyi näin uutta hallitilaa 2600 neliötä aikaisemman metalliverstaan jatkoksi. Lisätilan myötä olemassa olevan laserleikkurin rinnalle hankittiin toinen samanlainen. Tosin se

Tuotantoteknisen puolen uusin ja samalla nykyaikaisin laite on kuvan kuitulaserleikkuri. Sen avulla pystytään leikkaamaan ohutta ruostumatonta teräslevyä entistä vauhdikkaammin. Myös leikkuujälki on aikaisempaa ehyempi.

edustaa uusinta leikkuuteknologiaa, kuitulasertekniikkaa. Kahden laserin taktiikalla on nyt mahdollista leikata mustaa rautaa sekä ruostumatonta terästä eri koneilla. Se helpottaa hygienian ylläpitämistä leikkureissa. Mustan raudan leikkauksessa kun syntyy hiukkasia, jotka voivat aiheuttaa ruostumattomaan teräkseen ruostumisriskin. Nyt erilaatuiset teräkset voidaan leikata täysin erillään toisistaan. Uudella kuitulaserleikkurilla pystytään leikkaamaan ohutta ruostumatonta levyä jopa 40 prosenttia nopeammin aikaisempiin lasereihin verrattuna. Ohuen ruostumattoman levyn leikkaaminen onnistuu nyt siis todella rivakasti.
”Ja onpahan sillä leikattu jopa 12 millin ruostumatonta levyä”, sanoo Laine. Talossa kuuluu eniten viiden millin mustaa rautalevyä. Perävaunujen runkojen raaka-aineena on pääsääntöisesti puolestaan kahdeksan millin musta levy. Vanhalla laserilla pystytään leikkaamaan maksimissaan viidentoista millin mustaa rautaa.
VAK käyttää tänä päivänä entistä enemmän ohutta ruostumatonta levyä vaunurakenteissa. Erilaiset varustelaatikot ja muut laitekotelot ovat nykyisin pääsääntöisesti tätä raudan jalompaa olomuotoa. Hankintavaiheessa se on hieman arvokkaampaa, mutta sen myötä säästetään työvaiheita. Raepuhallusta ja maalausta ei tällöin tarvita. Ruostumattoman materiaalin suurin etu lienee kuitenkin sen pitkä kestoikä käyttökohteissa. Perävaunujen kotelorakenteet pysyvät siisteinä ja ylipäätänsä kasassa pidempään meidän rankoissa olosuhteissamme. Ja tänä päivänä, kun perävaunut sisältävät koko ajan enemmän ja enemmän tekniikkaa (hydrauliikkaa, paineilmaa, jäähdytystä, lämmitystä jne), ovat nämä laitteet myös paremmin suojassa suolalta ja loskalta.

VAK:n myyntipäällikkö Jarmo Laine esittelee tässä yhtä uutta teräsmateriaalin automaattivarastoa. Uuteen laajennukseen sijoitetut kolme varastotornia pystyvät kukin varastoimaan uumeniinsa 180 tonnia terästä eri muodoissa. Automaattivarastot ovat kaikki siististi sisätiloissa.

Automaattivarastot teräkselle
Uuden metalliverstaan varustuksiin saatiin nyt laserleikkureiden ja hitsausrobottien rinnalle myös kolme uutta automaattista varastohyllyä teräsmateriaaleille. Nämä automaattivarastot pystyvät tallentamaan levyaihiot hyödyntäen koko pystytilan lattiasta hallin kattoon. Ne on sijoitettu logistisesti hyvään paikkaan ovien viereen, jolloin niiden täyttö kuorma-autoista on helppo suorittaa. Yhteen tällaiseen varastotorniin mahtuu parhaimmillaan 180 tonnia teräslevyä tai terästä muussakin muodossa. Automaattisen varastosta tekee se, että hyllyrobotti hoitaa levyjen varastoinnin ilman trukkien tai pumppukärryjen kanssa voimistelua. Varastorobotti vie ja tuo käsiteltävän levyn luovutuspöydälle tietokoneohjatusti.
Robottihitsausta tehdään uudessa hallissa nyt joustavammin ja tehokkaammin. Sen vierellä tapahtuu edelleen runsaasti manuaalihitsausta.
”Se tuskin meiltä koskaan häviää, koska tuotevalikoimamme on niin laaja. Kaikkien rakenteiden hitsauksen automatisointi on täysin mahdotonta”, sanoo Jarmo Laine. VAK käyttää vuodessa yli miljoona kiloa teräslevyä (musta rauta & ruostumaton). Kaiken kaikkiaan uusi hallilaajennus tarjoaa avarammat tilat osavalmistuksen moninaisille toiminnoille levyleikkuusta hitsaukseen.

Kokonaan Suomessa valmistettu VAK-koukkulaite on saanut tässä pintaansa sinkityksen. Kauttaaltaan sähkösinkitty rakenne on asennettuna Mitsubishi Canter Fuso 9C18 -kevytkuorma-auton päälle. Auto menee pääkaupunkiseudulle jätesäiliöiden ajoon.

Muitakin investointeja
Viimesyksyisen osavalmistushallin laajennuksen ohella VAK teki myös historiansa suurimman kertaluontoisen investoinnin perustamalla muutama vuosi sitten huoltopisteen Vantaalle, lentokentän eteläpuolelle. Tämä VAK Huoltopalvelut -nimen alla toimiva uusin ja Turun huoltopisteen ohella eteläisin huoltopiste työllistää 40 henkilöä. Edellä mainittujen lisäksi VAK Huoltopalveluilla on kuusi huoltopistettä maan valtaväylien varsilla, pohjoisimpana Oulun kaksi toimipistettä. Huoltopisteitä lukuun ottamatta kaikki muu toiminta on keskittynyt Vahdolle. Tuotantolaitos sekä samalla tontilla oleva Vahdon huoltopiste työllistävät noin 300 henkilöä. Töitä siellä paiskitaan kahdessa vuorossa. Näin on tapahtunut jo pitkään.
”Me palkkasimme viime syksynä tuotantoon kolmisenkymmentä henkeä lisää. Tällä hetkellä emme kuitenkaan aio rekrytoida lisää väkeä kovasta kysynnän kasvusta huolimatta. Meidän täytyy ensin saada nämä viime syksynä palkatut henkilöt perehdytettyä toimintaan”, toteaa Jarmo Laine.

Ruotsissa potentiaalia
Kotimaan kysynnän kasvun ohella myös Ruotsin markkinat kasvavat koko ajan ja Jarmo Laine uskoo sieltä löytyvän myös VAK:lle vielä paljon lisäkauppaa. Tällä hetkellä liikevaihdosta noin 40 prosenttia tulee viennistä ja nimenomaan Ruotsiin tapahtuvasta viennistä. Muihin maihin on toimitettu vain yksittäiskappaleita, kuten esimerkiksi Islantiin. Vuosittaisessa tuotannossa puhutaan noin 900 uudesta yksiköstä, joka on vuoden 2016 luku. VAK:n tapauksessa näitä yksiköitä ovat kuorma-autojen perävaunut, umpikoriset kuormatilat ja vaihtolavalaitteet.
”Kotimaisuusasteemme on erittäin korkea. Meidän tuotanto-ohjelmastamme löytyy muun muassa ainut kokonaan Suomessa valmistettu koukkulaitteisto. Yksi vahvuutemme on, että teemme kaikki projektin vaiheet itse alkaen myynnistä suunnittelun ja valmistuksen kautta tuotteen luovutukseen”, sanoo vielä vuosienkin jälkeen töihin innolla joka aamu saapuva Laine. Mielenkiinto lajiin pitää hänet edelleen vauhdissa.
”Nyt kun saimme osavalmistuksen ajan tasalle, pystymme entistä paremmin vastaamaan kasvavaan kysyntään”, päättää Laine.

Uuden hallilaajennuksen päähän on tallennettu ikuisiksi ajoiksi kappale yrityksen historiaa. Lassi Virtasen ensimmäisen pajan pääty ovineen toimii portinvartijana ajettaessa VAK:n tehdasalueelle Vahdolla.

 

Kalustoa perävaunujen vetoon
löytyy
täältä, klikkaa heti!