Rakentaminen yhä kasvussa Pohjoismaissa

Rakentamisen suhdanne jatkuu myötätuulessa, joka tosin voi muuttua puuskittaiseksi, toteaa Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen pohjoismaisia rakennusmarkkinoita koskevassa katsauksessa.

Arkistokuva

Pohjoismaiden yhteenlasketut rakennusinvestoinnit ovat kasvaneet parina edellisenä vuonna peräti yli kymmenen prosentin vauhtia. Tänä vuonna kasvu hidastuu kuitenkin selvästi ja jäänee pariin prosenttiin. Hyvää kehitystä tukee viime vuoden voimakas kasvu asuntoaloituksissa, joka kerryttää volyymiä hyvin vielä tänäkin vuonna. Myös infrarakentamisen näkymät ovat myönteiset, erityisesti Norjassa.

Poikkeuksellisen korkealle tasolle kohonnut asuntotuotanto on toiminut kasvun ajurina Suomen lisäksi naapurimaissa. Uusien asuntojen rakentamisen kiivain vaihe on nyt ohitettu. Norjassa ja Ruotsissa asuntojen hinnat kääntyivät laskuun viime vuonna. Asuntomarkkinoiden ylikuumenemisen vuoksi Oslossa ja Tukholmassa asuntojen hinnat olivat viime vuoden lopulla noin yhdeksän prosentin laskussa.

”Suomi on asuntotuotannon ja -markkinoiden näkökulmasta Pohjoismaiden mallioppilas. Muut maat saavat kateellisena katsella maltillista asuntojen hintakehitystä ja kotitalouksien velkaantumista sekä runsasta uudisrakentamista. Erityisesti parin viime vuoden aikana Suomen tilanne on kohentunut selvästi edukseen”, toteaa Sami Pakarinen.

Kaikilla rakentamisen sektoreilla Suomi ei kuitenkaan pärjää yhtä hyvin kuin asuntojen uudistuotannossa. Maa- ja vesirakentamisessa kasvu on ollut erittäin vaatimatonta verrattuna esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin. Pakarisen mukaan ainakin osasyy näiden hyvään kehitykseen infrarakentamisessa löytyy harjoitetusta politiikasta. Molemmissa maissa on voimassa kahdentoista vuoden mittaiset liikenteen infrastruktuurin kehittämisohjelmat rahoituskehyksineen.

”Suomi antaa suotta etumatkaa muille Pohjoismaille infran suunnittelun lyhytnäköisyydellä. Tähän kotikutoiseen ongelmaan tarvitaan kokonaisuutta painottavia infrastruktuuripolitiikkoja, jotka ymmärtävät strategisesti keskeisten liikenneyhteyksien merkityksen. Onneksi Suomen isosta visiosta on viime aikoina tehty lupaavia esityksiä, kuten Lentorata ja Helsinki–Tallinna-tunneli”, Pakarinen sanoo.

Rakentamisen työllisyyskehitys on ollut Pohjoismaissa noususuhdanteen myötä hyvin vahvaa. Rakentamisen työllisiä ennakoidaan olevan tänä vuonna Pohjoismaissa yhteensä vajaat 940 000 henkeä. Lisäystä parin vuoden takaisiin lukuihin olisi tällöin yli 45 000 henkilöä.