Nuorta voimaa maarakennusalalle

Olli Päiviö

Nuorien saaminen maarakennusalalle on koettu vaikeaksi jo useiden vuosien ajan. Ala kun ei ole edelleenkään kaikkein vetovoimaisempien joukossa. Moni nuori kuvittelee sen olevan pelkkää monotonista kuopan kaivamista ja saven mättämistä. Aleksi Rantanen tietää nuoresta 18 vuoden iästään huolimatta, että tämä kuvaus ei pidä yhtään paikkaansa. Ensimmäisen kerran nuorimies kiipesi kaivukoneen puikkoihin 10-vuotiaana ja sillä tiellä ollaan.

Veikkolassa asuva Aleksi ja uusi pyöräalustainen, taittopuomilla varustettu Yanmar B75W olivat kesäkuussa Espoossa saneeraamassa päiväkodin pihaa. Tuolloin nuorukaisen ikämittari osoitti vasta 17 vuotta, mutta juhannuksena koitti odotettu ajokortti-ikä.

”Opiskelen tällä hetkellä TTS:n koulutuksessa maarakennuskoneenkuljettajaksi kolmatta vuotta. Koulutus on monipuolista ja työssäoppiminen on tärkeä osa sitä. Saan valmistuttuani maarakennuskoneenkuljettajan ammattipätevyyden ja suoritan samalla myös kuorma-autokortin. Kaksi ammattia yhdellä koulutuksella”, aloittaa Aleksi.

Harvalla alle 20-vuotiaalla on kuljettajan hommista jo lähes 10 vuoden kokemus. Aleksi Rantasella näin on. Nyt Espoon Kuljetus Oy:lle töitä paiskivan Aleksin sai maarakennustöihin oma pappa. Alla on upouusi pyöräalustainen Yanmar B75W ja työnantajana Espoon kaupunki. Päiväkodin pihan saneeraus oli sepelin levitysvaiheessa kesäkuussa.

Pääosin hän on ollut tyytyväinen koulutuksen sisältöön ja rakenteeseen.

”Koulutuksen aikana tosin pitää olla aktiivinen ja uskaltaa kysellä esimerkiksi saatavilla olevista kursseista. Itse pääsin aikuisopiskelijoiden mukaan 3D-koulutukseen. Tarjonta on monipuolista, mutta mahdollisuuksista pitää itse ottaa selvää.”

Koulutuksen aloitti Aleksin kanssa samaan aikaan 12 muuta poikaa, mutta vain viisi on jäljellä loppuvaiheessa. Osa siirtyi muihin koulutuslinjoihin tai yksinkertaisesti lopetti kesken. Yhtään tyttöä ei Aleksin kurssikaveriksi osunut. Ensimmäinen kosketus kaivamiseen oli 10-vuotiaana, kun pappa osti Aleksille viisitonnisen kaivukoneen kumiteloilla. Kun toiset pelailivat Nintendoa, kävi Aleksi jo koneineen oikeissa töissä. Ensin tuttujen ja sukulaisten kaivuhommia tekemässä ja ammattitaidon karttuessa yhä vaativimmissa töissä. Alun kipinä syttyi nopeasti roihuun ja työhommat kiinnostivat peruskoulua enemmän.

Aleksi opiskelee TTS Työtehoseurassa maarakennuskoneenkuljettajaksi. Työssäoppiminen on olennainen osa koulutusta. Ja sehän jos mikä on koneet hallitsevalle nuorukaiselle mieleen.

 

Vaativa ala

”Moni pitää maarakentamista vielä ”diipadaapa”-hommana, joka ei vaadi tekijältään mitään. Sen kun hyppää puikkoihin ja alkaa kaivaa. Enempää väärässä eivät nämä mielipiteet voisi olla. Parastahan tässä on se, että näkee oman käden jäljen ja pääsee toteuttamaan itseään. Tämä ei myöskään ole tylsää, sillä jokainen päivä on erilainen. Maarakennuskoneet ovat nykyään myös täynnä tietotekniikkaa ja koneohjausjärjestelmät teknisesti varsin kehittyneitä. Eli nykyään maarakennusala tarjoaa haasteita, sekä vaatii kuljettajalta rautaista ammattitaitoa. Koulutuksen kautta myös tulotaso nousee. Ihmettelen suuresti, että ala ei nuoria enempää kiinnosta.”

Nyt Aleksin työpaikka on aiemmin pelkkiä kuljetuspalveluita tarjonneella, Nordqvist yhtiöihin kuuluvalla Espoon Kuljetus Oy:llä, jonka kalustossa nelipyöräohjattu Yanmar on ensimmäinen maarakennuskone. Espoon kaupungin kanssa on solmittu neljän vuoden sopimus. Aleksi siis tietää jonkin aikaa, minne Veikkolasta aamulla suuntaa.

”Kone tuli Ruotsista, missä kaupat olivat peruuntuneet. KH-Koneilla varustelivat muun muassa Engconin ja rasvarin. Peruutuskamera tähän oli laitettu jo tehtaalla eli sen kuva välittyy Yanmarin omaan näyttöön. Renkaat ovat leveämmät kuin normaalisti. Nelipyöräohjaus on erinomainen asia, kun nämä hommat tulevat olemaan aika ahtaissa paikoissa pyörimistä. Siirtonopeus on hieman alle 40 kilometriä tunnissa. 100 tunnin huollossa asennetaan vielä lokasuojat”, jatkaa Aleksi.

”Tämä kone on perusvarma Yanmar, josta on vaikea löytää mitään moitittavaa.”

Yanmar B75W pähkinänkuoressa

Yanmar B75W painaa kuvien mukaisessa työkunnossa noin kahdeksan tonnia. Se on urbaaniin ympäristöön ehdottoman hyvin soveltuva malli. Nelipyöräohjaus tehostaa ketteryyttä ja antaa ahtaissa paikoissa sompailuun nopeutta, kun vekslaaminen jää vähemmälle. Moottorina on Deutz TCD (51,3 kW), joka on turboahdettu, iskutilavuudeltaan 3,3 litran diesel. Päästövaihe on Stage IIIB.

Valmistaja ilmoittaa hydrostaattisella voimansiirrolla varustetun High-speed-version maksimi siirtonopeudeksi 30 kilometriä tunnissa, mutta Aleksin mukaan todellinen nopeus on jossain 36 tuntikilometrin paikkeilla. Työhydrauliikassa on muuttuvatilavuuksinen aksiaalimäntäpumppu maksimituotolla 151 litraa minuutissa (250 bar). Ajoon ja kääntöön on omat hydrauliikkapumput.