Uutiset

Kuljetuskalusto

Mercedes-Benz Efficiency Run 2015

Kokonaisuuden hallintaa

Kuljetusyrityksen taloudellinen menestyminen koostuu useista tekijöistä. Mahdollisimman pienet kustannukset ovat yksi avaintekijöistä. Kustannukset, joihin ajoneuvotekniikalla voidaan vaikuttaa, muodostavat merkittävän osan kokonaiskustannuksista. Mercedes-Benz-kuorma-autojen valmistaja Daimler Trucks päätti selvittää ajoneuvon teknisen optimoinnin vaikutuksia kustannuksiin aivan aidoissa kuljetustehtävissä.

Daimler Trucks toteutti käytännön testit yhteistyössä kolmen saksalaisen kuljetusliikkeen kanssa. Mukana olivat DB Schenker, Grosse-Vehne ja Elflein. Tunnettu riippumaton tutkimuslaitos DEKRA valvoi testin yksityiskohtaisesti, suoritti mittaukset ja arvioi tulokset.

Arkielämän testiä

Testissä pyrittiin vakioimaan olosuhteet mahdollisimman hyvin, jotta satunnaiset tekijät eivät vääristäisi tuloksia. Kuljettajat ohjeistettiin tarkasti testiä silmällä pitäen ja väistämättömät ulkoiset muuttujat pyrittiin huomioimaan mittaamalla ajotapahtumaa lukuisilla tavoilla. Autoissa oli käytössä Mercedes-Benzin Predictive Powertrain Control–järjestelmä (PPC), joka optimoi vakionopeussäätimen ja vaihteiston toimintaa karttatiedon perusteella.

Jokainen auto suoritti jatkuvasti toistuvaa normaalia kuljetustehtävää viikon ajan. Testiajokilla korvattiin DB Schenkerin ja Grosse-Vehnen tapauksessa yrityksen oma vastaavanlainen puoliperävaunuyhdistelmä yhdessä kuljetustehtävässä. Elfleinin kohdalla tavanomainen puoliperävaunuyhdistelmä korvattiin moduulimittaisella vetoauton, dollyn ja puoliperävaunun yhdistelmällä, jolloin voitiin määrittää myös yhdistelmätyypin vaikutus hiilidioksidipäästöjen määrään.

Vakiotuotteita

Jokainen testi auto oli Mercedes-Benz Actros-mallia StreamSpace-ohjaamolla, Powershift 3-vaihteistolla ja mainitulla PPC-järjestelmällä varustettuna. Moottorit olivat 420- tai 460-hevosvoimaisia OM 471-moottoreita. Autoissa oli jonkin verran keskinäisiä eroja lähinnä siksi, että ne olisivat vertailukelpoisempia yritysten omiin ajonevoihin nähden.

Perävaunut oli testiin toimittanut Krone. Puoliperävaunuissa oli myös pyörät kattavat helmat sekä takaosassa ilmavirtauksia ohjaavat siivekkeet. Kuormatilat olivat kaikissa tapauksissa verhokapellilavoja. Kaiken kaikkiaan yhdistelmät oli rakennettu normaaleita, tuotannossa olevia komponentteja ja lisävarusteita käyttäen.

Isoja säästöjä

Testin tulokset toisaalta yllättivät, toisaalta eivät. Yleisesti ottaen polttoainesäästöjen suuruus yllätti testissä mukana olleet yritykset. Polttoaineen kulutus puoliperävaunuyhdistelmillä väheni 12 – 14 prosenttia. Moduuliyhdistelmän kohdalla säästö oli 17,5 prosenttia, kun huomioidaan se, että yhdellä ajokerralla tavaraa oli mukana puolitoistakertainen määrä puoliperävaunuyhdistelmään verrattuna. Sitä oli osattu odottaakin. Myös renkaiden vaikutus kulutukseen oli ollut odotettua suurempi.

Testi nosti esiin yrityksissä myös muutamia kehitettäviä asioita. Perävaunujen helmat koettiin lastaus- ja purkaustilanteissa liian kolhuherkiksi ja niiden kestävyys aiheutti huolta. Käytössä olleet renkaat olivat melko hintavia ja niiden kulutuskestävyydestä käyttäjillä oli epäilyjä. Toisaalta suuremman valmistusmäärän uskottiin tuovan hintoja alaspäin. Kokonaisuutena yhdistelmiin tehdyt optimoinnit ja varustelut olivat kohtuuhintaisia, ja laskelmien mukaan niiden takaisinmaksuaika olisi noin 2,5 vuotta.

Toive moduuleista

Saksassa on tällä hetkellä 48 yrityksellä yhteensä 120 moduulimittaista yhdistelmää koekäytössä. Teollisuus ja kauppa toivovat, että pidemmät yhdistelmät tulisivat sallituiksi. Daimlerin hallituksen jäsenen Wolfgang Bernhardin mukaan on todettu, että moduulit eivät tarvitse nykyistä enempää tienhoitoa eikä heikentävää vaikutusta liikenneturvallisuuteen ole todettu olevan. ”Sen sijaan tehokkaammista kuljetuksista hyötyisivät kaikki”, Bernhard toteaa. ”Kun halutaan vähentää kuorma-autojen kasvihuonepäästöjä, ei riitä, että tarkastellaan vain moottorin toimintaa. On mietittävä ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää kokonaisuutena”, Wolfgang Bernhard summaa Efficiency Run 2015 –testin tulokset.

Lue seuraavaksi