Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista uusi kirja

Maankäyttö- ja rakennuslaki on muuttunut 18 voimassaolovuotensa aikana enemmän kuin vanha Rakennuslaki yli 40 vuodessa: runsas kaksi kolmasosaa lain pykälistä on muuttunut. Vuonna 2014 ilmestyneen Maankäyttö- ja rakennuslaki -kirjan 4. painoksen jälkeen peräti 93 pykälään on tullut muutoksia. Keskeisimmät niistä liittyvät suunnittelu- ja lupamenettelyjen sujuvoittamiseen, valituslupajärjestelmän käyttöönottoon sekä rakentamisen teknisen sääntelyn uudistamiseen. Kirjassa on myös otettu huomioon vireillä olevan maakuntauudistuksen keskeiset vaikutukset viranomaistehtäviin.

Lakiin tehdyt muutokset vaikuttavat merkittävästi rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien sekä kunnan ja valtion viranomaisten työhön. Lakimuutoksia on seurattu ja selostettu kevääseen 2018 asti, minkä lisäksi on lyhyesti selostettu maakuntauudistusta ja kolmiulotteisia kiinteistöjä koskevaa tulevaa lainsäädäntöä. Myös kaikki valtakunnalliset rakentamista koskevat asetukset on uusittu.

Perusteellisessa ja käytännönläheisessä maankäyttö- ja rakennuslain selitysteoksessa käsitellään kaikki lain ja asetuksen pykälät sekä niihin tehdyt muutokset ja täydennykset perusteluineen. Kirja on kolmiosainen. Ensimmäinen osa johdattaa kaavoitus- ja rakentamisoikeuteen. Kirjan toisessa ja kolmannessa osassa esitetään yksityiskohtaisesti maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen pykälien tulkinnat ja soveltamisohjeet sekä keskeisimmät oikeustapaukset. Lisäksi kirjassa on rakentamisen ja kaavoituksen sanasto, laaja kirjallisuusluettelo, oikeustapaushakemisto ja asiahakemisto sekä liiteosassa kaavamerkintäasetus.

Maankäyttö- ja rakennuslaki on käsikirja kuntien ja valtion viranomaisille sekä kaikille kaavoituksen ja rakentamisen osapuolille. Se sopii myös oppikirjaksi. Kirjan kirjoittajat ovat varatuomari, valt. maist., erityisasiantuntija Lauri Jääskeläinen, professori, oikeustieteen tohtori, varatuomari ja hallinto-oikeuden dosentti Olavi Syrjänen sekä uusina kirjoittajina hallitusneuvos Jyrki Hurmeranta ja ympäristöneuvos Susanna Wähä.

Varatuomari, valtiotieteen maisteri Lauri Jääskeläinen toimii erityisasiantuntijana ympäristöministeriössä. Hänellä on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus rakennuslainsäädännön soveltamisesta kuntatasolla, jossa hän on perehtynyt rakentamisen käytännön kysymyksiin. Hän on esitellyt rakennusasioita myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on ollut ma. hallintoneuvoksena ja toiminut alan opetustehtävissä Teknillisessä korkeakoulussa. Jääskeläinen oli asiantuntijajäsenenä maankäyttö- ja rakennuslakia valmistelleessa rakennuslakitoimikunnassa. Hän on ollut Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n puheenjohtaja ja on RY Rakennettu Ympäristö (ent. Rakennusvalvonta) -lehden päätoimittaja vuodesta 1986 lähtien.

Professori, oikeustieteen tohtori, varatuomari ja hallinto-oikeuden dosentti Olavi Syrjänen on ollut mukana rakennuslainsäädännön uudistamistyössä ja tekemässä kaavoitukseen ja rakentamiseen vaikuttavia päätöksiä sisäasiainministeriössä ja ympäristöministeriössä kaavoitus- ja rakennusosaston osastopäällikkönä. Lisäksi hän on vaikuttanut asuntohallituksen pääjohtajana, lukuisissa käytännön rakennus- ja suunnitteluprojekteissa sekä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen hallituksen puheenjohtajana. Hän on toiminut alan opetustehtävissä Tampereen ja Helsingin yliopistoissa. Julkaisuja: oikeustieteen väitöskirja Harkintavalta kaavoituksessa ja rakentamisessa (1999) sekä monografia Osallistuminen, vuorovaikutus ja muutoksenhaku kaavoituksessa (2005).

Hallitusneuvos, oikeustieteen kandidaatti Jyrki Hurmeranta työskentelee ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolla. Hänellä on pitkäaikainen kokemus kaavoitusta ja rakentamista koskevan lainsäädännön valmistelusta, täytäntöönpanosta ja toimivuuden seurannasta. Aikaisemmin Hurmeranta on toiminut valtion kiinteistöhallinnon tehtävissä Metsähallituksessa ja puolustusministeriössä.

Ympäristöneuvos, hallintotieteen maisteri Susanna Wähä työskentelee ympäristöministeriössä ympäristönsuojeluosastolla. Hänellä on vuosien kokemus kaavoituksen oikeudellisesta ohjauksesta sekä kaavoitusta ja rakentamista koskevan lainsäädännön seurannasta erityisesti hallintotuomioistuimien ratkaisukäytännön osalta. Wähä on toiminut myös ympäristölakimiehenä valtion alueellisessa ympäristöhallinnossa sekä yliopistossa ympäristöoikeuden assistenttina ja -tutkijana.