Maan alta maailmalle

Neljä erilaista vuodenaikaa, suuret lämpötilaerot, säävaihteluiden aiheuttamat muutokset maastossa… Kun rakennetaan pohjoisilla alueilla – varsinkin kun kyseessä on erityisosaamista vaativa kaivos – arktisen sijainnin mukanaan tuomien erityispiirteiden tunteminen on kaiken lähtökohta. Suomalaisesta kaivososaamisesta olisi jopa vientituotteeksi.

Suomalaiset eivät tule ajatelleeksi, että pohjoiset alueemme ovat olosuhteiltaan erittäin vaativia arktisia alueita. Arktisiksi luetaan 60. pohjoisen leveyspiirin yläpuolelle jäävät alueet – käytännössä Suomen kaupungeista ainoastaan Hanko sijaitsee tätä rajaa etelämpänä.

Kun arktiselle alueelle rakennetaan mitä tahansa, saati vaativaa suunnittelua edellyttävää kaivosta ja malminrikastamoa, on paikallisolosuhteiden tunteminen kaiken suunnittelun lähtökohta. Vesiputkien on kestettävä routaa, eristysten on oltava kunnossa ja suunnittelussa on otettava huomioon jopa 70 asteen lämpötilavaihtelut.

”Esimerkiksi ulkona sijaitseviin rikastamon vesiputkistoihin suunnitellaan saattolämmitys ja rikastamoon tarvitaan sekä lämmitys- että jäähdytysjärjestelmät”, Pöyryn kaivosliiketoiminnan johtaja Jouni Honkala luettelee.

Paikallistuntemus vaikuttaa partnerin valintaan

Honkala on ollut mukana vuonna 2012 käyttöönotetun Sodankylässä sijaitsevan Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivoksen rikastamon suunnittelussa. Kaivos työllistää tällä hetkellä noin 350 työntekijää ja sen odotetaan kasvavan louhintamäärältään Suomen suurimmaksi kaivokseksi vielä tämän vuoden aikana.

Kaivoksen kanadalainen omistaja etsi monen mutkan jälkeen paikallista toimijaa kumppanikseen. ”Investoinnin läpivieminen on helpompaa, kun mukana on partneri, jolla on paitsi paikallistuntemusta, myös ymmärtämystä arktisten olosuhteiden vaatimuksista.”

Sekä Kevitsalla että Kittilän kultakaivoksella alkuperäiset suunnitelmat menivät osittain uusiksi juuri siksi, että suunnittelussa ei ollut otettu huomioon arktisia olosuhteita. ”Esimerkiksi Australiaan avokaivoksia suunnitelleella insinööritoimistolla ei välttämättä ole tietoa ja osaamista suunnitella rikastamoa arktisiin olosuhteisiin.”

Paikallisuus on kaivostoiminnassa eduksi myös vastuullisuudesta ja ympäristönäkökohdista puhuttaessa. ”Paikallinen toimija tuntee maan lainsäädännön ja on lisäksi yhteydessä alueen poromiehiin, päättäjiin ja kyläläisiin”, kertoo Honkala.

Kaivososaamisesta vientituote?

Suomessa on edelleen paljon kaivannaisteollisuudessa hyödyntämättömiä esiintymiä, joissa kotimaista erityisosaamista tarvitaan. Kanadalaisen Fraser-instituutin tuoreet tutkimustulokset kertovat Suomen olevan houkuttelevin maa kaivostoimintaan sijoittaville.

Lisäksi Suomessa on huipputason insinööriosaamista, ja esimerkiksi Pöyry tekee jatkuvasti enemmän yhteistyötä kaivosteollisuuden osalta Pohjois-Ruotsin ja Norjan kanssa. Arktisten alueiden kaivososaamisesta voisi olla myös toimivaksi vientituotteeksi.

”Ei meidän ainakaan tarvitse yhtään hävetä. Arktinen jää on samaa Pohjois-Suomessa, Venäjällä ja Kanadassa. Kyllä me olemme tästä vientituotetta rakentamassa”, Honkala sanoo.

Faktaa: Kaivosteollisuus Suomessa

– Kaivosteollisuus kattaa metallisten malmien louhinnan ja jalostuksen, sekä teollisuusmineraalituotannon. Kaivoksen elinkaari koostuu karkeasti ottaen neljästä päävaiheesta: malminetsinnästä, kaivoksen rakentamisesta, tuotannosta ja jälkihoidosta.

– Suomessa on toiminnassa 46 kaivoslain alaista kaivosta ja louhosta.

– Kaivostoiminnalla on ollut myönteisiä vaikutuksia erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen työllisyyteen. Kaivannaisteollisuus tarjoaa noin 4500–5000 välitöntä työpaikkaa.

-Suomessa on vireillä useita kaivoshankkeita, muiden muassa Soklin kaivos Savukoskella. Metallimalmikaivostoiminta ja siihen liittyvä jatkojalostus muodostavat kasvualan, jolla on mahdollisuuksia vientiin. Myös arktisen alueen suunnitteluosaaminen on maamme yksi vientivaltti.