Louhinta- ja kalliotekniikan päivät alkoivat

Torstaina 13.10. alkaneilla Louhinta- ja kalliotekniikan päivillä esiteltiin maailmanlaajuisestikin uraauurtavia infrahankkeita. Päivillä jaettiin muun muassa neuvoja siihen, miten geotermisen lämpövoimalan rakentamiseen kannattaa varautua. Espoon Otaniemeen pyritään rakentamaan Suomen ensimmäinen geoterminen lämpövoimala, joka hyödyntää 5–7 kilometrin syvyydestä maapallon sisältä tulevaa lämpöenergiaa.

ST1:n pilottihankkeen perusajatuksena on pumpata yhteen reikään kylmää vettä, siirtää se kalliohalkeamia pitkin toiseen reikään ja pumpata lämmennyt vesi ylös sekä hyödyntää tätä lämpöä kaukolämpöverkostossa.

”Meillä on välttämätön tarve etsiä hiilidioksidista vapaita energialähteitä. Jalkojemme alla on paljon geotermistä lämpöenergiaa, joka tarjoaa tähän potentiaalisen vaihtoehdon”, Helsingin yliopiston geofysiikan professori Ilmo Kukkonen muistutti päivillä.

”Vielä on kuitenkin paljon kysymysmerkkejä, kuten mikä on vedenjohtavuus syvemmälle mentäessä, eli kuinka paljon pitää tehdä hydrokrakkausta eli pumpata kalliorakoihin vettä korkealla paineella, jotta rakoja saadaan avautumaan ja synnytettyä keinotekoinen vedenjohtavuus.” Hydrokrakkaus aiheuttaa maanjäristysriskin, mutta jos edetään varovasti eikä paineita nosteta kohtuuttoman suuriksi, prosessi voidaan Kukkosen mukaan pitää hallinnassa. Muille kaupungeille hän antoi neuvoksi etsiä geotermistä reikää varten paikka, jossa vedenjohtavuus on hyvä.

”ST1:n projektissa on lähdetty liikkeelle siitä, että Otaniemessä on kaukolämpövoimala ja -verkko, koska kyseessä on pilottihanke, joka tuottaa varmasti monenlaista hyödyllistä tietoa. Halvemmaksi tulee selvittää ensin, minkälaisia rakenteita maan alta löytyy.”

Molemmat Otaniemen syväreiät porautuvat jo syvemmälle kuin Outokummun tutkimuskäytössä oleva reikä, joka oli tähän asti Suomen syvin reikä. Venäläiset porasivat 2,5 kilometriä syvän reiän Outokumpuun vuonna 2005 lyhentääkseen valtionvelkoja. Kuolan niemimaan Petsamossa on maailman syvin, 12 kilometriin ulottuva reikä.

Norjaan jättitunneli vuonojen alitse

Norjan länsirannikolle kaavaillaan puolestaan maailman ensimmäistä täysmittaista laivatunnelia, joka olisi toteutuessaan 1,7 kilometriä pitkä. Merkittävää on tunnelin laajuus; se on 37 metriä leveä ja 49 metriä korkea merenpohjasta mitattuna. Tarkoitus on, että vuoristoisen Stadin niemen läpäisevä tunneli palvelisi jopa yli 16 000 -tonnisia aluksia. Vertailukohta löytyy lähinnä Etelä-Ranskasta, jossa rakennettiin sata vuotta sitten paljon pienempi, pienveneille tarkoitettu Le Rove -tunneli.

Osastopäällikkö Terje Andreassen Norjan Rannikkohallinnosta kertoi, että tunnelin tieltä on siirrettävä noin 270 000 kuutiometriä maata. Projektin kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa ja rakennusajaksi on arvioitu 3–4 vuotta.

”Päällimmäinen tavoite on varmistaa merenkulun turvallisuus, koska alue on tunnettu kovasta merenkäynnistään”, hän kertoo.

Projekti on mukana kansallisessa liikennesuunnitelmassa, mutta rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä.

”Norjan liikenne- ja viestintäministeriö päättää rakentamisesta esiselvityksen perusteella, joka valmistuu toukokuussa 2017. En näe haasteita itse rakentamisessa vaan pikemminkin laivaliikenteen järjestämisessä, koska tunneli on melko ahdas. Laivojen kapteeneilta vaaditaan valppautta. Tunnelin kapasiteetti olisi 70–120 laivaa päivässä.”

Teksti: Kaisa Salminen