Kysy ennen kuin kaivat

Suomen Erillisverkot -konserniin kuuluva Johtotieto Oy pitää yllä Johtotietopankkia, jonka tavoitteena on tallentaa tieto kaikista maan uumenissa risteilevistä kaapeleista ja putkista. Näin ei vielä ole, ja varsin usein törmätäänkin ikäviin yllätyksiin kauhaa maahan painettaessa. Lähtökohtaisesti kaapelin tai putken omistaja on vastuussa niiden paikkatietojen olemassa olosta ja tiedon oikeellisuudesta. Johtotieto Oy pyrkii keräämään yhteen eri toimijoiden johtotiedot sekä tarjoamaan kuluttajille palvelua johtolinjatietojen muodossa yhden luukun periaatteella.

Johtotieto Oy:n toiminta käynnistyi 1990-luvun alussa teemanaan kriittisen infran suojelu. Valtio-omistukseen yritys siirtyi vuonna 2011. Ennen Johtotiedon aikaa 1980-luvulla karttojen ja niiden sisältämän kaapelointitiedon digitoinnin aikakausi oli alkamassa. Tuolloin otettiin ensiaskeleita digitaaliseen karttamaailmaan. Aineisto oli kuitenkin Johtotieto Oy:n nykyisen toimitusjohtaja Petri Nuutisen mukaan vielä hieman epämääräistä ja valtakunnallisesti katsottuna epähomogeenista. Datassa oli dokumentointivirheitä ja päivitykset eivät olleet ajan tasalla. Myös aikaisempina vuosina tehdyt koordinaatistomuutokset haittasivat aineiston oikeellisuutta. Syytökset huonosta aineistosta olivat yleisiä. Jo silloin niin kuin nytkin johdonomistaja (kaapelin tai putken) on vastuussa niihin liittyvän dokumentoinnin oikeasta sisällöstä. Ja jos omistaja ei tiedä tai ei ole ilmoittanut viranomaisille johdon olemassaoloa tai sijaintia, on onnettomuus- tai ainakin vahinkoriski olemassa.

Digitalisointi vauhtiin

Tietoteknisten laitteiden hurjan kehityksen myötä 1990-luvulla myös niihin liittyviä hyötysovelluksia alkoi syntyä enemmän ja enemmän. Digitaaliset maastokartat ovat nykyisin jo arkipäivää ja niiden maantieteellinen laatu on korkeaa luokkaa. Nykyiset digikartat myös päivittyvät kiivaaseen tahtiin. Näin ei kuitenkaan vielä ollut 1990-luvulla.
Toinen merkittävä tekninen kehitys on nähty itse paikkatiedossa. Nykyiseen satelliitteihin perustuva paikan määrittely oli 90-luvun alussa vielä utopiaa siviilielämässä. Signaalin vapautumisen myötä olemme saaneet monia elektronisia laitteita käyttöömme, kuten auto-, vene- ja kännykkänavigaattorit. Sitten järjestelmän syntymisen jälkeen sen tarkkuus on kehittynyt huimaa vauhtia. 2010-luvulle tultaessa paikkatiedon tarkkuus oli kohtuullinen. Se kuitenkin paranee koko ajan laitteiden kehityksen myötä. Teoreettisesti päästään jo senttien tarkkuuteen, mutta johtotietojen käsittelyssä tyydytään ilmaisuun alle puoli metriä ja yksi metri on joka tapauksessa määritelty suoja-alueeksi.

Keneltä kenelle
Johtotieto Oy:n tehtävänä on kerätä maanalaisten kaapelointien tiedot yksiin kansiin. Maan alle piilotetaan entistä enemmän ja entistä arvokkaampia kaapeleita tai putkia. Jo itse kaivuussa vaurioitunut johto on materiaalina arvokasta ja korjaus vielä oma kustannuksensa. Toinen seikka onkin sitten vaurioista aiheutuneet kerrannaisvaikutukset. Kotitalouksissa pakasteet sulavat ja työpaikoilla hommat seisovat sähkökatkojen johdosta. Saattaapa jossain aiheutua sähkökatkosta jopa hengenvaara, jos ihmishenkeä ylläpidetään koneellisin voimin. Kaivaja on aina viimeksi vastuussa kaapelointien huomioimisesta kaivuun edetessä. Oma asiansa on sitten vielä isoissa urakointiyrityksissä, että kenelle talossa vastuu kuuluu. Koneenkuljettaja parka joutuu usein syylliseksi, vaikka hän on tehnyt työtä käskettyä ilman työnjohdon riittävää tietoa maanalaisista kaapeloinneista. Tietoa ei joko ole tai se on epätarkkaa. Ja tietoa ei ole, jos johdonomistaja ei ole välittänyt sitä aikanaan eteenpäin.
Johtotieto Oy toimii yhteistyössä näiden johdonomistajien kanssa keräten heiltä tietoa ja kehittäen tiedonvälityksen tapoja. Kaapelointitietoa synnyttävät tänä päivänä teleoperaattorit sekä vesi- sähkö- ja energialaitokset. Näiden jokaisen intressinä on maahan kaivetun kaapelin tai putken koskemattomuus. Aikaisemmin piti aina kaivuutöitä tehtäessä käydä tiedustelemassa kaivettavan tontin mahdollisia kaapelointeja eri virastoista. Se oli usein aikaa vievää puuhaa. Johdonomistajien taholtakin se oli usein välttämätön paha, joka oli hoidettava. Kaapelineuvonta ei ollut yrityksen ominta alaa ja monesti se tapahtui jonkun työntekijän oman toimen ohella haitaten varsinaista päätehtävää. Nykyisin kaapelien ja putkien linjaustiedot siirtyvät automaattisesti johdonomistajan tietojärjestelmistä Johtotiedon tietokantaan. Jälleen kerran on todettava, että tieto ei välity Johtotiedon koko maan kattavaan datapankkiin ellei sitä sinne syötetä.
Johtotieto Oy hoitaa tänä päivänä nuo loppukäyttäjien neuvonnat maarakennusurakoitsijoiden ja infra-alan suunnittelijoiden suuntaan. Johdonomistajat vastaavat aiheutuneista kuluista puolestaan Johtotiedon suuntaan. Kyselijöille tämä palvelu on täysin ilmainen. Tiedusteluja voivat yhtälailla tehdä yksityiset henkilöt oman tonttinsa kaivuuseen liittyen. Tosin joku urakoitsija sen kaivuun tekee, ja hän on velvoitettu selvittämään työkohteen kaapeloinnit ennen työn aloittamista.

Tieto verkosta
Nykyisin helpoin tapa selvittää kohteen kaapeloinnit on käyttää Johtotieto Oy:n ylläpitämää verkkoportaalia – Johtotietopankkia. Se on internetissä toimiva sivusto, jonka kautta voi tehdä tarkasti rajatulle alueelle kyselyjä kaapeloinneista ympäri Suomen. Sivusto on palveluineen auki 24/7/365, eli se on aina aktiivinen. Ja uudet tiedotkin päivittyvät sitä mukaa, kun niitä sinne syötetään.
”Johtotietopankki on ollut nyt käytössä neljä vuotta ja parin viime vuoden aikana sen käyttöaste on kasvanut huomattavasti”, sanoo Petri Nuutinen. Konekuskit nuorentuvat ja heille digitaalisen median käyttö on tuttua. Tämä sähköisten palvelujen laajempi hyödyntäminen on heille myös helppoa. Johtotietopankkiin kirjautuminen tapahtuu mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksella, joten mitään toimintoja ei tapahdu anonyyminä. Vastauksena kyselyyn saa netissä heti rajoitettua informaatiota sisältävää tietoa, jota pystyy sitten tarkentamaan tarpeen mukaan. Tieto on heti nähtävissä internetin toimivuusalueella.
Tarkennettuihin kyselyihin tulee sähköpostiin vastaukset karttoineen ja pöytäkirjoineen. Aikaisemmin mittauspöytäkirja allekirjoituksineen hukkui usein koneen hyttiin. Nyt se tallentuu sähköisesti. Allekirjoitusta vastaa sähköinen todennus (hyväksyntä). Ja kun nämä on tehty, voidaan siirtyä kaivamaan. Tätä sähköistä hyväksyntäpalvelua ei Nuutisen mukaan ole käytössä muilla alan toimijoilla.
Parhaimmillaan tieto alueen johdoista saadaan kaivukoneen koneohjausjärjestelmään, jolloin työskentely nopeutuu entisestään. Aineistomuodot ovat dwg ja shp. Tämä palvelu on ollut käytössä nyt pari vuotta ja kysyntä on ollut melko vähäistä, mutta Nuutisen mukaan tämän aineistomuodon käyttö tulee kasvamaan. Tämä on hyvä osoitus siitä, että Johtotieto pitää itsensä ajan hermolla.
”Ellei jopa edellä sitä”, lisää Nuutinen.

Mutta mutta
Digitaalisesta vyörystä huolimatta maasta löytyy aina silloin tällöin ”epämääräisiä” kaapeleita. Niiden selvittämiseksi tulee paikalle kutsua kaapelinnäyttäjä. Johtotieto Oy vastaa myös näiden näyttäjien paikalle lähettämisestä ympäri Suomen. Kaapelinnäyttäjät toimivat Johtotiedon alihankkijoina alueillaan huomioiden alueensa säännöt. Etuna heillä on mahdollisuus näyttää kaikki tiedossa olevat kaapelit – yhteisnäyttöpalvelu. Tämä säästää runsaasti aikaa. Merkkauksen jälkeen vastuu siirtyy kaivajalle. Hänen tulee pitää huolta myös merkintöjen säilymisestä esimerkiksi rankassa lumisateessa. Kaapelinäyttöjen yhteydessä tapahtuu myös jo tiedossa olevien kaapelien näytön lisäksi ennen tuntemattomien kaapelien havainnointia, jotka näin saadaan päivitettyä suureen tietokantaan. Työkaluina käytetään digikameraa tai kunnollisia kiintopisteellisiä kuvia.

Kaikki lähtee omistajasta
Kaivaja on aina velvollinen tekemään johtojen sijaintiselvityksen ennen kaivuun aloittamista. Johtojen omistajia ei sido mikään ilmoitusvelvollisuus, mutta vahinkojen minimoimiseksi hyvät kaapelointien ja putkitusten kartat helpottavat alueella myöhemmin toimivia. Kunnon dokumentoinnin tekeminen ja sen nähtäville saattaminen vapauttaa osapuolia aina vastuusta, kun jotain sattuu. Jos tietoa ei ole, vastaa johdonomistaja aina kustannuksista vahinkotapauksissa, joten ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa. Viime aikoina myös vakuutusyhtiöt ovat alkaneet kiinnostua näistä maan uumenissa olevista asioista. Kunnollisen kaapelitiedon ylläpito on monelle yritykselle myös imagokysymys. Esimerkiksi televerkkoyhtiölle käyttökatkokset tuovat aina huonoa mainetta, oli sen aiheuttaja sitten missä tai mikä tahansa. Minikoneella poikki pätkäisty kuitukaapeli voi poikia äkkiä miljoonalaskun, vaikka kuljettaja olisi äärimmäisen varovainen. Johtotiedon puuttuessa ei varovaisuuskaan aina auta. Kaivukone on tunnoton valtaosasta kaapeleita. Vasta hieman isompi kaukolämpöputki saattaa hieman tuntua kahvoissa ja silloinkin on jo myöhäistä. Toimivat yhteydet niin energia- kuin tiedonvälityspuolella ovat elinehtomme. Niiden ylläpito on meidän kaikkien etu. Johtotieto Oy:n tarjoaman palvelun avulla tämä toiminta helpottuu.