Kuljetusalan suhdannenäkymät parhaat 7 vuoteen

Kuljetusyritysten odotukset kuljetusmäärien ja liikevaihdon kehitykseltä ovat korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2011, mutta kannattavuus laahaa edelleen, kertoo SKAL Kuljetusbarometri. Kuljetusyritysten kansainvälistymisen aste osoittautui matalaksi kaikilla mittareilla. Esimerkiksi kabotaasiliikennettä ulkomaille vähintään kerran kuussa harjoittaa noin 2 prosenttia lähes 600 vastanneesta yrittäjästä.

Kuljetusyrityksistä 30 prosenttia ennakoi kuljetusbarometrissa liikevaihdon kasvavan seuraavan neljän kuukauden aikana. Kuljetusmäärien kasvuun uskoo puolestaan 26 prosenttia yrityksistä. Näkymät ovat valoisimmat sitten vuoden 2011. Myös menneellä kesäkaudella kuljetuspalveluiden kysyntä oli toukokuun barometrin odotusten mukaisesti vahvaa.

Suomen vienti on kasvanut 16 prosenttia* vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana viime vuoteen verrattuna. Tämä näkyy myös kuljetusyrityksissä, ja 40 % ulkomaan liikennettä harjoittavista kuljetusyrityksistä lisäsi kuljetusmääriään kesällä (vrt. 3/2016: 21 %). Kaikista vastanneista kuljetusmääriään nosti 28 prosenttia (3/2016: 26 %).

Sopimus-, säiliö- ja ulkomaan liikennettä harjoittavista yrityksistä puolet (51 %) oli kasvattanut liikevaihtoaan kesän aikana (3/2016: 26 %). Alueellisesti liikevaihtoaan kasvattaneita oli eniten pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa. Kuljetuslajeittain tarkasteltuna vain puutavarakuljetuksissa liikevaihto laski useammalla kuin nousi, mikä selittyy tavanomaisella kausivaihtelulla. Suotuisin kehitys oli kappaletavarakuljetuksissa, joihin sisältyvät esimerkiksi isojen infrahankkeiden vaatimat rakennustarvikekuljetukset. Kaikista vastanneista yrityksistä myynnin kasvusta raportoi 39 prosenttia (3/2016: 35 %).

Kysynnästä huolimatta kannattavuuskehitys oli vaatimatonta. Runsas viidennes (22 %) onnistui parantamaan kannattavuuttaan kesällä, kun joka neljännen (25 %) kannattavuus laski. Tilanne kertoo kuljetusalan kovasta kilpailutilanteesta ja kapeista marginaaleista. Yritykset tekivät kalustoinvestointeja huomattavasti enemmän kuin keväällä arvioivat. Kuorma-autojen rekisteröintimäärissä kasvu on ollut vahvaa. Yritysten ennusteet kalustoinvestoinneistaan ovat kovista kasvuodotuksista huolimatta hieman laskussa.

Kuljetustalouden pitkän aikavälin tarkastelussa ollaan vahvalla nousukäyrällä. Tie- ja infrarakentamista kannattaa jatkaa, sillä se palvelee kotimaan elinkeinoelämää ja vientiä sekä parantaa työllisyyttä.

Miksi kuljetusala ei kansainvälisty?

Pk-yritysbarometri** 11.9. osoitti, että 22 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa ja kansainvälistyminen on yrityksille kasvukeino. SKAL Kuljetusbarometrin perusteella tämä ei päde kuljetusyrityksiin, jotka myyvät ennen kaikkea palvelua eivätkä hyödykkeitä. Kyselyyn vastanneista 582 yrityksestä 13 prosenttia harjoittaa kansainvälistä liikennettä jollain tasolla ja 4 prosenttia harjoittaa sitä merkittävässä määrin (> 40 % liiketoiminnasta).

SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen näkee kansainvälisen liikenteen harjoittamisen esteenä ennen kaikkea kustannustason:”Ulkomainen työvoima on yksinkertaisesti halvempaa. Suomalaisella kustannustasolla ei pärjää Keski-Euroopassa.”

Kabotaasi on nimitys tavaraliikenteelle, jota harjoitetaan toisesta EU‐ tai ETA‐valtiosta tulevalla kuorma‐autolla kansainvälisen kuorman purun jälkeen. EU salli kolme tällaista maan sisäistä kuljetusta viikon sisällä. Kuljetusbarometrin perusteella suomalaisyrityksistä 2 prosenttia harjoittaa kabotaasia Suomen ulkopuolella vähintään kerran kuukaudessa. Tyypillisesti kyseessä on Suomesta toiseen Pohjoismaahan suuntautuva kuljetus, jonka päätyttyä tehdään siirtokuljetus kohdemaassa ennen maasta poistumista.

Myös tytäryritysten perustaminen ulkomaille on varovaista. Noin prosentti vastanneista on perustanut kuljetusyrityksen ulkomaille ja alle prosentti harkitsee yrityksen perustamista.

Tilastoviranomaisen tiedot eivät täsmää

Lehtonen hämmästelee Eurostatin tilastoja, joiden mukaan Suomi ei olisi erityisen houkutteleva kohdemaa kabotaasiliikenteelle. EU:n tilastoviranomaisen mukaan Suomessa harjoitettu kabotaasiliikenne olisi vain runsaat 0,2 % maanteiden tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta. Suomen sisäinen vuotuinen kabotaasiliikenne, 65 miljoonaa tonnikilometriä vuodessa (2016), perustuu muiden valtioiden ilmoitukseen kabotaasiliikenteestä kohdemaassa. Koko Suomen maantieliikenne käsittää lähes 25 miljardia tonnikilometriä. SKAL:n kesäkuussa 2017 teettämä valtakunnallinen liikennelaskenta osoittaa, että ulkomaisten kuorma-autojen määrä Suomen tieverkolla on yli 9 prosenttia.

“Laskentamme kattoi keskeiset liikennepaikat 24 tunnin aikana. Tulos antaa erilaisia viitteitä kuin Eurostat. Tiemaksujärjestelmä eli vinjetti helpottaisi Suomeen tulevan liikenteen määrän selvittämistä. Tämän hetkinen tarkka tieto puuttuu”, Lehtonen toteaa.

 www.skal.fi/kuljetusbarometrit

Vuoden 2017 kolmanteen SKAL Kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 582 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. SKAL:n Kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein. Sähköinen kysely lähetetään noin 4300 jäsenyrittäjälle. Barometrikyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä.

Kysely toteutettiin 25.8.–7.9.2017

*Lähde: Findicator

**Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama raportti ilmestyy 2 kertaa vuodessa.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 5 300 kuljetusyritystä ympäri Suomea. www.skal.fi