Kuljetuksien tiedon digitalisaatiolle kehittämisohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee yhdessä sidosryhmien kanssa valtioneuvoston periaatepäätöstä tavaralogistiikan kehittämisestä. Ministeriö on lähettänyt suunnitelman luonnoksen lausuntokierrokselle, joka päättyy 28.2.2018. Kehittämissuunnitelma tukee hallituksen kärkihanketta digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöstä.

”Kuten muutkin yhteiskunnan sektorit, myös logistiikka on jo lähitulevaisuudessa murroksen alla. Digitalisoituminen on alan yrityksille vielä tällä hetkellä kilpailuvaltti, mutta varsin nopeasti kysymys on siitä, mitkä yritykset kasvavat ja kehittyvät, ja mitkä kuihtuvat. Suunnitelman tarkoituksena on vahvistaa logistiikan, kuljetussektorin ja satamien digitalisaatiota”, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa.

Visiot 2022 ja 2025

Vuoteen 2022 mennessä on tarkoitus luoda Suomeen uudet toimintamallit, jotka mahdollistavat tiedon paremman virtaamisen tavaran mukana kuljetusketjuissa ja niiden välillä. Samalla manuaalisen työn määrä vähenee. Lisäksi syntyy uusia tavaralogistiikan liiketoimintakonsepteja.

Vuoteen 2025 mennessä Suomessa kehitetyt liiketoimintamallit ovat käytössä myös kansainvälisesti. Logistiikan digitalisaatio on vähentänyt ympäristöhaittoja, alentanut kuljetuskustannuksia ja nostanut yritysten tuottavuutta.

Neljä tavoitetta

Näiden visioiden saavuttamiseksi kehittämissuunnitelmaan esitetään neljää käytännön tavoitetta.

Ensinnäkin, logistiikkatiedon jakamiseksi on tarpeen luoda hajautettujen, yhteentoimivien järjestelmien verkko. Tiedon tulee olla digitaalisessa, koneluettavassa, yhteensopivassa muodossa, ja sen on oltava jaettavissa reaaliaikaisesti ja automaattisesti kuljetusketjuissa ja niiden välillä. Koska järjestelmät keskustelevat keskenään, riittää että logistiikkatieto tallennetaan vain yhteen järjestelmään.

Toiseksi, lähilogistiikan toimivuutta täytyy parantaa. Yhteiskunnat, joissa tuotteita ja palveluja on saatavissa ympäri vuorokauden, tarvitsevat vastaavanlaista jakelulogistiikkaa. Tällä on vaikutusta myös kuljetusketjuihin laajemmin. Verkkokauppa on jo muuttanut jakelurakenteita kauppakeskeisestä kuluttaja- ja lähijakelukeskeiseksi.

Kolmanneksi, on panostettava logistiikan älykkään automaation kehittämiseen. Logistiikassa automaatio vaikuttaa useissa kohdissa, esimerkiksi kuljetusketjun eri vaiheiden automaation lisääntymisenä. Satamissa kontteja jo siirtelevät automatisoidut konttinosturit. Pakettien siirtelyyn ei tarvita enää manuaalista työtä. Tätä kehityskulkua on edistettävä myös raskaan tavaraliikenteen automaatiossa kuten rekkojen letka-ajokokeiluina.

Neljäntenä keskeisenä tavoitteena on satamien digitalisaation edistäminen. Automaatiokehitys on nopeaa eri puolilla maailmaa. Suomessa toimii yrityksiä, jotka ovat maailman kärkiluokkaa satama-automaation kehittämisessä ja tarjonnassa. Tätä asiantuntemusta sekä etäohjattavien laivojen testausmahdollisuutta voitaisiin hyödyntää kansainvälisesti satamien digitalisaation edistämiseen.

Tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotetaan noin kolmeakymmentä toimenpidettä, jotka koskevat muun muassa sähköisiä rahtikirjoja, ammattiliikenteen paikannustietoja, logistiikkatiedon jakamista, tiedon standardimuotoisuutta sekä kokeiluja ja pilottihankkeita kuljetusketjujen automaatiosta.

Tavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteuttaminen edellyttävät lainsäädännön esteiden poistamista, yhteistyöhankkeita, vaikuttamista asenteisiin sekä vaikuttamista EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä.

Lausuntokierros

Luonnoksen lausuntoaika päättyy 28.2.2018. Lausuntopyyntö on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset.

Lausuntokierroksen jälkeen periaatepäätöksen valmistelu jatkuu logistiikkaverkoston avoimella työpajalla maaliskuun alussa.