Kiviaines- ja murskauspäivät Vantaalla

Kiviaines- ja murskauspäivät keräsivät Vantaalle yli 150 henkilöä eri yrityksistä, valtionlaitoksista sekä oppilaitoksista. Edustettuina olivat niin kiviaineksen tuottajat kuin sen käyttäjät. Kahden päivän aikana luennoitsijoita kuultiin lähes 20.

Valtiovallan tervehdyksen tapahtumaan toi teemapäivät avannut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Paikalla nähtiin myös toimialaan liittyviä kone- ja laitetoimittajia pienine messuosastoineen.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen aloitti varsin tutulla teemalla. Säästöjä tarvitaan kaikilla sektoreilla eikä maarakennusalakaan välty niiden vaikutuksilta. Yhteiskuntasopimuksen täytäntöönpano sekä rapistuva tie- ja rataverkosto askarruttivat Tiilikaista. Investointien tarve on ilmeinen niin hyvän infrastruktuurin ylläpitämiseksi kuin riittävän työllisyyden takaamiseksi konemiehille.

Tiilikainen lanseerasi myös uuden termin kiertotalous, joka tulisi ottaa kaikkialla ykkösasiaksi. Tavoitteena siinä olisi neitseellisen materiaalin minimaalinen käyttö. Vaikka rakennusmateriaalien, tuhkan, kuonan ja muiden materiaalien kierrätys lisääntyy jatkuvasti, joudutaan uutta raaka-ainetta vielä kuitenkin ottamaan runsaasti käyttöön.

Ministerin viesti olikin, että pyrittäisiin ottamaan jo käyttöön otetuista materiaaleista irti maksimi hyöty. Säädöksien avulla tulisi pyrkiä maa-ainesten käytön järkeistykseen ja lupahakemustoimintaa tulisi sujuvoittaa. Turhat hallinnolliset taakat tulisi myös pyrkiä poistamaan. Lopuksi Tiilikainen peräänkuulutti ymmärryksen parantamista, mikä tuo haasteita kaikille osapuolille.

Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kertasi rakennusalan suhdanteita. Pakarisen mukaan rakentamisen pohja saavutettiin viime vuonna. Rakentamisen luottamus on nyt selvästi korkeammalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna. Yleisesti ottaen rakentamisessa on tapahtunut hienoista kasvua. Lupahakemusten määrät sekä aloitukset ovat vuoden takaista suuremmat.

”Espoon kaupungissa riittää jatkossa maarakentajille runsaasti töitä”, visioi Finnoon projektijohtaja Kimmo Leivo Espoon kaupungilta. Maan toiseksi suurin kaupunki kasvaa edelleen noin 5000 hengen vuosivauhdilla. Asuntotuotanto on leijonanosassa. Myös julkinen rakentaminen sekä liiketilojen rakentaminen pitää rakentajat liikkeellä. Kasvun myötä täytyy kiinnittää huomiota myös pysäköintirakentamiseen.

Asuntorakentamisen trendi on ylöspäin kurkottaminen. Kerrostalorakentaminen tulee siis olemaan vilkasta jatkossakin.
”Yhtenä suurimpana yksittäisenä projektina Espoolla on Finnoon kaupunginosan kehittäminen. Tavoitteena on rakentaa asuntoja yli 16 000 hengelle,  mikä vastaa yhtä Loviisan kaupunkia”, totesi Leivo.

Finnoon alueesta on tarkoitus tehdä uudenlainen merikaupunginosa. Alue rajoittuu Länsiväylän ja meren rannan väliin.

Länsimetron uusi metroasema tulee Finnoon keskustaan, mikä lisää alueen kiinnostavuutta. Maa-ala ei kuitenkaan riitä kaikelle rakentamiselle, vaan tarkoitus on vallata hieman vesialuetta Finnoon edustalta. Näin saataisiin tarjolle kaikkien himoitsemia merenranta-asuntoja.

Espoossa käynnissä olevat suuret tunneliprojektit, Länsimetro ja Helsingin seudun ympäristöpalvelun tunneliprojekti, tuottavat alueella runsaasti uudelleensijoittavaa kiviainesta. Tämän sijoittaminen mahdollisimman lähelle louhintapaikkaa onkin yksi projektin tärkeimpiä tavoitteita.

Massatasapainon saavuttaminen noudattaa myös ministeri Tiilikaisen suosimaa toimintamallia. Kiviainesvirrat tulevat olemaan lähivuosina merkittävät.

On laskettu, että tunneliprojektit tuottavat alueelle noin kolme miljoonaa kuutiota kiveä. Se on yli 600 000 kuorma-autollista kiviainesmassaa. Finnoo tulee siis olemaan merkittävä työllistäjä maarakentajille niin louhinnassa, murskauksessa, kuljetuksessa kuin kiviaineksen uudelleensijoituksessa. Vaikka tavoitteena on minimoida kuljetusmatkat, riittää projektissa infrarakentajille töitä moneksi vuodeksi.

Ohjelmassa tehtiin katsaus myös alan laitetoimittajien kuulumisiin. Louhinnan ja murskauksen suuret toimijat kuten Metso, Sandvik ja Atlas Copco esittelivät uutuustuotteitaan ja kertoivat alan näkymistä ja haasteista.

Tehtiinpä päivillä myös yksi koneen luovutus. Sandvik Mining and Construction Finland Oy:n myyntipäällikkö Pekka Jauhiainen luovutti Sandvik UJ440i -esimurskainyksikön asiakkaalleen, Soraliike Ikola Oy:lle Vieremältä. Aivan täysikokoista murskainta ei tilaisuudessa nähty, mutta toimitusjohtaja Pasi Ikola sai vastaanottaa varsin vaikuttavan pienoismallin. Liekö soveltuva vaikka kahvin jauhatukseen. Varsinainen uusi koneyksikkö toimitetaan Savoon lähiviikkoina.

Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori Eero Nippala kertasi vuoden 2015 infrarakentamisen lukuja. Toimialan liikevaihto oli viime vuonna noin kahdeksan miljardia euroa, mikä jakaantuu melko tasaisesti tonttien rakentamiseen, yhteyksien rakentamiseen ja yhdyskuntien rakentamiseen. Infrarakentaminen painottuu Etelä-Suomeen, kun taas alan ammatillinen koulutus sijoittuu eniten Länsi-Suomeen.

Jopa Pohjois-Suomessa on tarjolla enemmän ammatillista koulutusta kuin Etelä-Suomessa, missä kuitenkin puolet koko maan alan työmaista sijaitsevat. Infra-alan opetusta ollaan vähentämässä, mikä vaikeuttaa osaavan työvoiman rekrytointia tulevaisuudessa.

”Digitaalisuus lisääntyy entisestään maarakennusalalla, mikä asettaa myös koulutukselle uusia haasteita. Uudet teknologiat, työvoiman liikkuvuus ja työn hinnan muutokset ulkomaisen työvoiman johdosta vaikuttavat koulutuksen suunnitteluun jatkossa olennaisesti”, päättää Nippala.