Kasvavaa konevalmistusta Alppien helmassa - Liebherr

Esa Suominen

Saksalainen perheyritys Liebherr valmistaa koneita ja laitteita monissa eri maissa. Yksi tehtaista sijaitsee Itävallassa, Telfsin kaupungissa, lähellä Innsbruckia. Tehdas on uudistunut vuosien saatossa tasaiseen tahtiin, ja nyt tehdyn vierailun yhteydessä kerrottiin lähivuosien suunnitelmista uudistaa rakennuksia sekä rakentaa lisätilaa alati kasvavalle tuotannolle.

Konepörssi osallistui tehdasvierailuun INFRA Länsi-Suomi ry:n hallituksen jäsenten kanssa, jotka tässä poseeraavat Liebherr 736 -puskukoneen edessä. Matkanjohtajana toimi Liebherr-Finland Oy:n Petri Dubb (vas.) ja urakoitsijoiden nokkamiehenä INFRA Länsi-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Jukka Annevirta (neljäs oik.). Jukka pyysi myös välittämään lehden kautta kiitokset Liebherrille mielenkiintoisesta matkasta.

Vuonna 1976 järjestettiin Innsbruckissa talviolympialaiset. Samana vuonna jo tuolloin suuryritysten luokkaan kuulunut saksalainen Liebherr päätti perustaa tehtaan läheiseen Telfsin pikkukaupunkiin. Tehtaan käynnistämistä johti itse Hans Liebherr, jonka elämäntyö suuri teollisuuskonserni on. Tehdasprojektin ohella Hans Liebherr rakennutti tasokkaan alppihotellin uuden tehtaan läheisyyteen. Se tosin valmistui kymmenisen vuotta myöhemmin. Tänä päivänä mammuttimainen Liebherrin teknologiakonserni operoi myös hotellialalla. Yrityksellä on yhteensä viisi loistohotellia, jotka pääosin sijaitsevat omien tehtaiden läheisyydessä.
Hans Liebherr aloitteli yritystoimintaansa toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa. Rakentaminen oli kiivasta kaikilla sektoreilla. Rakennustehtävissä sodan aikana toiminut Hans oivalsi jälleenrakentamisen edellytykset. Koneita tarvitaan, jotta maailma saadaan nopeasti jaloilleen. Ensimmäisinä laitteina syntyi torninostureita. 1950-luvun lopulla yritys työllisti jo yli 2 000 ihmistä. Sittemmin tuotevalikoima on kasvanut räjähdysmäisesti. Konsernin liikevaihto on tänä päivänä noin 10 miljardia euroa.

Hans Liebherr menehtyi 1990-luvun alussa jättäen mammuttimittoihin kasvaneen liiketoiminnan lastensa hoidettavaksi. Jättiyrityksen perustajana ja pitkään luotsanneena Hans Liebherr muistutti paljon vastikään kuollutta Ikean perustajaa Ingvar Kampradia. Suurista saappaista huolimatta molemmat elivät ja kulkivat vaatimattomasti ilman punaisia mattoja ja salamavaloja. Heille molemmille tärkeintä oli yritystensä menestyminen ja näkyminen, ei heidän itsensä. Suomi sai muuten noista Innsbruckin kisoista yhteensä seitsemän mitalia, joista kaksi kultaista.

Liebherrin Telfsin tehdas sijaitsee aivan Alppien helmassa. Talviset olosuhteet muistuttavat kovin Suomen räntäkelejä, kuten oikeanpuoleinen kuva kertoo.

Puskukoneilla alkuun
Telfsin tehdas valjastettiin alun perin puskukoneiden sarjatuotantoon. Valmistajan ensimmäinen hydrostaattisella voimansiirrolla varustettu puskukone esiteltiin muutama vuosi tehtaan valmistumisen jälkeen, vuonna 1978. Se syrjäyttikin nopeasti aikaisemmat mekaanisella voimansiirrolla olevat mallit. Tänä päivänä Telfsin tehdas valmistaa kaikki merkin puskukoneet. Malleja on yksitoista.
Suurimman omapaino on 73 tonnia, jota valmistaja myös mainostaa maailman suurimmaksi hydrostaattiseksi telapuskutraktoriksi. Sen mallimerkintä on PR 776. Puskulevyn työnnöstä vastaa 565 kilowatin moottori.


Alun yhdestä konetyypistä tehtaan tuotantolinjat puskevat nyt ulos myös telakuormaajia, putkenlaskukoneita sekä uusimpana aluevaltauksena kurottajia. Viime vuonna alkaneen OEM-sopimuksen myötä Telfsin tehdas valmistaa maatalouskurottajia Claasin tuotemerkillä markkinoitavaksi.
Toki linjoilta syntyy myös Liebherrin nimellä markkinoitavia kurottajia rakentamiseen ja muuhun materiaalinkäsittelyyn. Edellä mainittujen lisäksi linjoilta valmistuu pieni määrä erikoiskoneita perustanaan tela-alustainen puskukone.
Vuositasolla koneita syntyy nykyisin reilut 750, joista vajaa 600 on puskukoneita, noin sata telakuormaajia ja loput putkenlaskukoneita sekä kasvavassa määrin kurottajia. Määrät tulevat lisääntymään lähiaikoina juuri tuon mainitun OEM-sopimuksen myötä. Myös puskukoneiden lähitulevaisuuden tavoitteeksi on asetettu 750 koneen vuosituotanto. Se asettaa paineita niin tekijöille kuin tuotantotiloille.

Telfsin tehtaalla koneet syntyvät soluperiaatteella. Työvaiheen valmistuttua kone siirretään lattiassa olevia kiskoja pitkin seuraavaan soluun. Automaattista liukuhihnaa ei ole.

Tontti käy ahtaaksi
Henkilökunnan määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana toisella sadalla hengellä ollen nyt reilut 650. Lisää paikallista väkeä palkataan koko ajan, jotta tavoitteeksi asetettu yhdeksän koneen päivävauhti saavutetaan. Laitoksella on siirrytty toimimaan pikku hiljaa kahdessa vuorossa. Tiettyjä tuotannon töitä on tehty jo jonkin aikaa kahdessa vuorossa ja lisää väkeä on siirtymässä siihen paraikaa.

Lukumääräisesti eniten syntyy puskukoneita, 550–600 vuodessa. Lähitulevaisuuden tavoitteeksi on asetettu 750 koneen vuositahti. Kuvassa puskukoneiden keskikastiin kuuluva PR 746 noin 30 tonnin omapainollaan, lähes valmiina lähtöön maailmalle.

Tehdasalueelle valmistui viime vuonna uusi koulutus- ja logistiikkakeskus. Siellä kaikki maailmalle lähtevät koneet käyvät läpi lopputarkastuksen ja kauemmaksi rahdattavat koneet pilkotaan sopiviin kuljetusmittoihin, esimerkiksi merikontteihin mahtuviksi. Koulutuskeskuksessa annetaan käyttöopastusta uusien koneiden asiakkaille sekä täydennetään oman väen osaamista.
Katettua tuotantotilaa on nyt noin viisi hehtaaria. Lisätilaa on suunnitelmissa rakentaa mahdollisimman pian, jotta tavoitteeksi asetetut tuotantomäärät pystytään valmistamaan. Pientä päänvaivaa aiheuttaa alueen koko. Tehdas sijaitsee solan reunalla. Aluetta rajaavat ympäröivä asutus, tiet sekä takapihalla nousevat Alppien rinteet. Lähiaikoina on joka tapauksessa valmistumassa uusi toimistorakennus, jonka edeltäjän tila tullaan hyödyntämään tehdaslaajennuksilla.
Korkean ammattitaidon varmistamiseksi Liebherrin Telfsin tehdas kouluttaa itse vaativiin tehtäviin tarvittavat henkilöt. Koulutuskeskuksessa on oppia saamassa aina 25 oppilasta, iältään 15–18-vuotiaita. Nykyaikaisten koneistuskeskusten sekä muiden robottitekniikkaa hyödyntävien työstökoneiden käytön opiskelu kestää parhaimmillaan 3,5 vuotta. Opintojakson jälkeen työpaikka tehtaassa on varma.

Levystä aloitetaan
Telfsin tehtaan valmistustapa on hyvin perinteinen. Kaikki mahdollinen pyritään tekemään itse, mikä saattaa kuulostaa monille oudolta näin alihankintaketjuajattelun aikana. Toki käytetään paljon tunnettujen komponenttivalmistajien osia ja tietenkin myös Liebherrin omien tehtaiden osia. Esimerkiksi Telfsistä valmistuvien koneiden moottorit ovat pääosin peräisin konsernin Sveitsin tehtaalta. Ohjaamot tulevat

Kurottajat syntyvät vastikään valmistuneessa laajennuksessa. Äskettäin solmitun OEM-sopimuksen myötä Telfsin tehdas valmistaa omien kurottajien ohella myös Claasin merkillä myytäviä maatalouskurottajia. Henkilökunnan määrä on kasvanut reilulla sadalla viimeisen vuoden aikana, ja lähes sama tahti jatkuu. Myös tuotantotiloja tullaan laajentamaan edelleen.

kokoonpanolinjalle valmiina moduuleina useilta eri valmistajilta. Itse koneiden rungot ja muut järeämmät teräsrakenteet valmistetaan kaikki omilla linjoilla, eli leikkeitä tai puolivalmiita teräsosia ei hankita talon ulkopuolelta.Levynä varastoon tulevien raaka-aineiden jalostus alkaa kahdella laser- ja plasmaleikkurilla. Laser polttaa teräslevyä aina 20 millistä levyä, ja plasma jopa 200 millistä. Seuraavassa vaiheessa osat hitsataan yhteen niin perinteisesti käsin kuin roboteilla. Hitsaamoa hallitsevat 16 IGM-hitsausrobottia.
Automatisoinnista huolimatta ammattitaitoiselle hitsaajalle tulee aina löytymään työtä tämän kaltaisissa laitoksissa. Mielikuva autotehtaiden täysautomaattisista hitsaamoista ei päde näissä hommissa. Siellä yhden päivän tuotanto vastaa monesti lukumääräisesti työkonetehtaan vuotuista lukua. Autot kootaan piste- ja laserhitsauksella, kun työkoneet taas pysyvät kasassa kaasukaarihitsausmenetelmällä (MIG). Paksuja levyjä yhteen liitettäessä syntyy runsaasti lämpöä, jolloin robotin käyttö mahdollistaa pitkän katkeamattoman sauman vedon. Hitsatut kappaleet siirtyvät teräsraepuhalluksen kautta maalaamoon tai koneistukseen.
Sieltä osat jatkavat matkaa soluissa tapahtuvaan kokoonpanoon. Käytössä on neljä asennuslinjaa, jotka toimivat liukuhihnan tavoin. Siinä valmistuva puskukone siirtyy seuraavaan vaiheeseen liukukiskoja pitkin. Kurottajan rungot liikkuvat puolestaan pyöräalustaisilla asennuspukeilla seuraavaan kokoonpanovaiheeseen. Joka ainut linjalta ulos putkahtanut kone on valmistettu asiakkaan määrittelemän erittelyn mukaisesti. Varastoon ei koneita valmisteta, vaikka niitä on pihalla pitkiä rivejä. Ne odottavat siellä toimituksia ympäri maailman.

Arki on harmaata välillä Alppien solissakin. Tässä Liebherrin koneita odottamassa toimitusta asiakkaille Telfsin tehtaan pihalla.