Uutiset

Työkoneet

Kaivannaisissa kasvupotentiaalia

Suomi on yhä yksi houkuttelevimmista kaivosmaista maailmassa ja alan tuotteita tarvitaan myös tulevaisuudessa. Suomen vetovoimatekijöitä ovat muun muassa geologinen tieto ja osaaminen, hyvä malmipotentiaali, toimiva infrastruktuuri, yleinen korkea koulutustaso sekä maan yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus. Pitkät lupaprosessit, kiristyvä verotus ja kaivosvastainen ilmapiiri voivat heikentää kiinnostusta investoida Suomeen.

Itä-Suomessa sijaitsee merkittävä osa maamme malmi- ja luonnonkivipotentiaalista. Maakunnassa on kansainvälisen tason huippuosaamista: GTK:n Outokummmun mineraalitekniikan koetehdas ja Itä-Suomen yliopiston kaivosten yhteiskuntatieteellinen tutkimusosaaminen. Uusia kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusohjelmia tutkimukseen ja tuotekehitykseen on tarjolla enemmän kuin koskaan aiemmin.

Maakunnassa on useita loistavassa kunnossa olevia kansainvälisiä kaivosyhtiöitä, joiden ympäristöasiat ovat esimerkillisessä kunnossa. (Boliden , Endomines, Mondo Minerals). Kyseisillä yrityksillä on merkittävä vaikutus sijaintikuntiensa työllisyyden ja verotulojen myönteiselle kehitykselle. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen lähtiessä jälleen nousuun, kyseiset yhtiöt pystyvät hyötymään siitä välittömästi.

Pohjois-Karjala on tunnettu vuolukivestä valmisteluista uuneistaan. Maakuntakivelle onkin haettu EU komission erityisasemaa, joka toisi kiveä tunnetuksi maailmalla samaan tapaan kuin Carraran marmori tai Shampanja, joiden osalta kaikkien tuntema nimi viittaa niiden valmistus- tai esiintymispaikkakuntaan. Kyseinen status olisi hyvä lisä maakunnan tunnettuuden lisäämiseksi maailmalla. Vuolukiviteollisuudessa on juuri nyt rauhallisempi vaihe menossa, mutta ainutlaatuinen materiaali antaa kestävän pohjan teollisuuden ponnisteluille kohta uutta kasvua.

Viime vuosien kaivosbuumi on laantunut ja olosuhteet ovat muuttuneet epävakaammiksi talouden epävarmuuden myötä. Kaivosten kokonaisinvestoinnit olivat viime vuonna n. 200 miljoonaa euroa, mikä on 45 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Elämme parhaillaan kaivosalan ”supersyklin” jälkeistä laskusuhdannetta. Kaivosteollisuus kuitenkin uskoo vahvasti nousun alkavan muutaman vuoden sisällä. Yhtenä perusteena tälle on Kiinan ja Aasian talouksien pyrkimys nousta elintasossa länsimaiselle tasolle.

Muuttuva toimintaympäristö luo paineita myös kaivosyhtiöiden toimintatapojen muutokselle. Kaivokset toimivat aikaisempaa ohuemmalla organisaatiolla, jolloin toimijaverkostot saavat lisävastuuta, ulkoistaminen avaavat uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille. Palvelukonseptien kehittyminen ja ympäristökysymysten ratkaisemiseen kaivataan jatkossa uusia innovaatioita. Kaivostoimintaa tulee tehdä ympäristön kannalta, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Uusia avauksia Pohjois-Karjalassa; Ilomantsin kivitehdas

GTK:n vuosia kestäneen tutkimus- ja kartoitustyön pohjalta, on ensi vuoden alkupuoliskolla Ilomantsissa käynnistymässä uusi kivitehdas, joka alkuvaiheessa jalostaa Koidanvaarasta saatavaa hyvälaatuista mustaa graniittia mm. hautakiviksi. Tämä on hieno avaus maakunnan kehittymiselle vuolukiviuunien valmistajasta myös ns. kovien kivilajien jalostajaksi

Outokummun syvämalmitutkimus

Outokumpu on tunnettu vuosikymmenten kaivoshistoriastaan. Hyvälaatuista kuparimalmia louhittiin alueelta vuosikymmeniä, kunnes se malmin ehtymisen ja maailmanmarkkinahintojen laskun myötä kävi kannattamattomaksi. On huomattava, että malmi on louhittu suhteellisen läheltä maanpintaa ja syvemmälle luotaavia tutkimuksia on tehty satunnaisesti.

Outokummun alueella käynnistyi 1,5 vuotta sitten GTK:n vetämänä syvämalmitutkimushanke, jossa on mukana useita maakunnan kaivosyhtiöitä sekä Josek Oy. Hankkeen tarkoituksena on kehittää syvämalmitutkimukseen uusia mittaus- ja tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan nykyistä tarkemmin mallintaa syvemmällä maan alla sijaitsevia lupaavia esiintymiä. Tämä voi tulevaisuudessa säästää huomattavasti malminetsintäkustannuksia. Samalla tuotetaan tietoa Outokummun alueen syvemmistä kerrostumista ja mahdollista malmipotentiaalista.

Geopark matkailun ja kaivannaisteollisuuden yhdistäjänä

Julkisuudessa on usein nostettu esiin kaivosteollisuuden ja matkailun vastakkainasettelu. Pohjois-Karjalassa tämä asetelma on nähty päinvastoin mainiona yhteistyömahdollisuutena. Josek Oy on yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa valmistellut maakunnan kaivannaisteollisuutta ja luontomatkailua yhdistävää kansainvälistä Geopark hanketta, jonka tavoitteena on luoda maakunnan vahvan kaivoshistorian ympärille kansainvälinen, Unescon mandaatilla toimiva matkailukokonaisuus, joka hyödyntää erityisesti Outokummun kaivosmuseon, Suomen Kivikeskuksen ja Möhkön Ruukkimuseon olemassa olevia puitteita ja liittää ne yhteisen teeman alle osaksi kansainvälistä Geopark-verkostoa. Verkostossa on maailmassa jo yli sata Geoparkia.

Kaivannaisalan kehittämisen tuki

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy ja Pohjois- Karjalan maakuntaliito panostavat kaivannaisteollisuuden ja siihen liittyvän pk-sektorin kehittämiseen myös tulevaisuudessa. Kehittämistyötä tuetaan EU:n osarahoittamilla projekteilla. Edellä kuvatun kaltaista kehittämistyötä tukee Pohjois-Karjalan liiton rahoittama kaivannaisalan kehittämishanke KAKE. Kaivannaisteollisuuden kehittämisestä Josekissa vastaa toimialan asiantuntija Ilkka Nykänen.

Lue seuraavaksi