Uutiset

Työkoneet

Ei oppi konetta ojaan kaada

Tänä talvena Lemminkäinen kouluttaa toista sataa työntekijäänsä yhden päivän kestävällä ja monipuolista sisältöä tarjoavalla luennolla. Konepörssi kävi tutustumassa Tampereella yhteen koulutuspäivään. Kattavan sisällön läpikäynnin jälkeen moni kurssilainen pohtii varmasti omia työtapojaan ja tottumuksiaan tarkemmin. Koulutuksessa sai myös vinkkejä siihen, miten omaa työpanosta voi tehostaa ja ennen kaikkea turvallisuutta parantaa. Yksi Tampereella kuljettajien kanssa pulpettiin istahtaneista oli Lemminkäisen kiviainestoiminnan tekninen johtaja Petri Ruostetoja. Koko päivän kestävä tapahtuma keskittyi aamulla liikkuviin koneisiin, ja iltapäivällä ohjelmassa oli murskapuolen asiaa.

“Tämä on järjestyksessään jo neljäs koulutuspäivä ja kaksi on vielä tulossa. Jokaiseen osallistuu parisenkymmentä työntekijää eli yhteensä koulutamme noin 120-130 ihmistä. Suurin osa koulutettavista on tietenkin kiviainestuotannossa työskenteleviä kaivukoneiden ja pyöräkuormaajien kuljettajia ja työnjohtoa. Toki muitakin ammattiryhmiä mukana on”, aloittaa Ruostetoja.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun näin kattavaa koulutusta Lemminkäisellä viedään läpi. Aiemmin on jaettu vain täsmäkoulutusta, joka on ollut lähinnä kone- ja laitevalmistajien antamaa omaa käyttöopastusta.

“Tällainen koko päivän kestävä tauko tuotannossa on meille toki erittäin kallista. Pidemmällä aikavälillä koulutus nähdään kuitenkin tuottavaksi sijoitukseksi. Jos vältämme vaikka yhden tapaturman tai väärästä käytöstä johtuvan konerikon, koulutuspäivä on jo maksanut itsensä takaisin”, jatkaa Ruostetoja.

Lemminkäisen kalustossa on 20 kaivukonetta ja 50 pyöräkuormaajaa. Murskauslaitoksia on 21 kappaletta.

Turvallisuus edellä

Volvo Construction Equipment Finland Oy:n käyttökouluttaja Timo Siironen vastasi aamupäivän liikkuvaan kalustoon kohdistuvan koulutuksen sisällöstä. Läpikäytävät asiat olivat varsin yleispäteviä, vaikka esityksessä käytetyt kuvat ym. olivat toki Siirosen edustamasta yrityksestä. Koulutettavien joukossa oli monien eri konemerkkien kuljettajia, joka osaltaan sai aikaan mielenkiintoista keskustelua. Aamupäivän aikana käytiin läpi muun muassa turvallisuusasioita, mietittiin päivittäisiä huolto- ja tarkistustoimenpiteitä sekä keskityttiin taloudelliseen ja tehokkaaseen työskentelyyn.

Siironen korosti useaan kertaan, että hänen kokoamansa sisällön tarkoituksena ei ole nostaa syyttävää sormea mihinkään suuntaan, vaan ainoastaan herättää ajatuksia ja keskustelua. Rakentavassa yhteistyössä omistajan, työnjohdon ja kuljettajien kanssa koulutuksen sisältöä voi hyödyntää parhaiten. Jokainen työmaa on omanlaisensa, ja annettuja vinkkejä pitää soveltaa olosuhteiden mukaan.

Jokainen koneen kuljettajasta työnjohtoon voi vaikuttaa työmaan turvallisuuteen. 

Turvallisuusasioita ei voi koskaan liikaa korostaa. Esimerkiksi kauhan pikakiinnityksen lukituksen epäonnistuminen tai turvavyön käyttämättä jättäminen ovat mittava turvallisuusriski.  Kun nykyään ohjaamot ovat ROPS/FOPS hyväksyttyjä, niin ne kestävät rikkoontumatta koneen ympäri pyörimisen. Mutta mikäli turvavyö jää lukitsematta, ovat kuljettajan ohjaamosta putoaminen ja vakava vammautuminen tai jopa menehtyminen mahdollisia. Turvavyö pitää kuljettajan istuimella kaatumistapauksissakin. Huoltoja tehdessä on syytä muistaa kaikenlaiset varmistukset kuten kauhan ja puomiston tukeminen jne. Myös esimerkiksi dumpperin lavan lukitsematta jättäminen yläasennossa huoltojen ajaksi voi koitua varsin kohtalokkaaksi. Ennen letkunrikkoventtiilit olivat vakiona vain pääpuomin nostosylintereissä, nykyään jo kauhanvarrenkin sylintereissä.

“Liian usein onnettomuuksia sattuu ohjaamoon noustessa ja sieltä poistuttaessa. Kolmipisteotteella itsensä tukemalla ja pitämällä kasvot aina koneeseen päin, vältetään nilkkavammat. Ohjaamosta ei missään tapauksessa saa hypätä alas”, valistaa Siironen.

Hän kertoo nimeltä mainitsemattomasta yrityksestä, jonka 26 tapaturmasta 14 kappaletta oli ohjaamon portaissa sattuneita nilkkavammoja. Turvallisuusasiat ovat tärkeitä ja niitä käsiteltiinkin koulutuksen ensimmäisenä aiheena laajasti.

Kierros koneen ympäri

Päivittäiset tarkistukset kuuluvat kuljettajan rutiineihin. Siironen antaa yleispätevät ohjeet siitä, miten ja mitä täytyy aamuisin tarkistaa ennen työhön lähtöä.  Yksi hyvä vinkki on

Päivittäiset tarkistukset kannattaa joka työpäivän aluksi aloittaa ohjaamon oven edestä ja tehdä aina samassa järjestyksessä. Vaihteistoöljyn tason tarkistus kuuluu silmämääräisen tarkastelun kohteisiin.

aloittaa kierros aina ohjaamon oven kohdalta ja käydä kohteet läpi samassa järjestyksessä. Kun saavutaan takaisin oven kohdalle, on tarkistuskierros tehty. Rähmät on syytä pyyhkiä silmistä ja olla tarkkaavainen. Kun kierros rutinoituu, se menee nopeammin ja tulee tehtyä huolellisesti.

“Esimerkiksi keskusvoitelujärjestelmän tsekkauksessa ei riitä pelkkä säiliön rasvatason tarkistaminen, vaan putket ja voideltavat kohteet pitää katsoa läpi. Eli että sitä rasvaa tosiaan menee joka paikkaan”, vinkkaa Siironen.

Silmämääräiseen tarkistuslistaan pitää sisällyttää myös repeämien ja vääntymien etsiminen rakenteista. Ne eivät erotu helposti, mutta esimerkiksi tarkistuksen aikana havaittu ruostevesi ja nitinä käytön aikana voivat paljastaa sellaisen. Siironen käy läpi koulutuksessaan varsin paljon huoltoon liittyviä yksityiskohtia. Koneiden lämmityskäyttö on tärkeää. Kovalla pakkasella sen pituus pitää olla vähintäin 15 minuuttia. Moottori, hydrauliikka ja voimansiirto saatetaan käyttölämpötilaan ennen töiden aloittamista. Esilämmittimien käyttö helpottaa tätä asiaa. Lämmitetylläkään koneella ei kuitenkaan käydä heti töihin täysillä, vaan rasitusta nostetaan hiljalleen.

“Jäähdytyskäytön tarkoituksena on saattaa koneen ja eritoten turboahtimen lämmöt alas. Turbon pyörimisnopeus on suuri, jopa 100 000 kierrosta minuutissa, joten se hehkuu kuumuuttaan kovan työn jäljiltä”, sanoo Siironen.

Kuljettajajoukosta todetaan, että yksittäisiä kuormia tehdessä harvoin lämmitetään konetta ja kuinkahan on jäähdytyskäytönkään laita? Moottorit käynnistetään ja koneella tehdään kuorma. Samaan hengenvetoon toinen miettii, eikö koneita voisi varustaa automatiikalla, joka estää kierrosten nousun ennen tiettyä lämpötilaa. Siironen kiittää koko kurssin ajan hyvistä kommenteista pipoilla ja muilla pienillä lahjoilla, sekä kirjaa myös kaikki palautteet muistiin. Ruostetoja mainitsee tämän esilämmityksen puuttumisen olevan heilläkin ongelma, jota on helpotettu moottorin ja hydrauliikan esilämmittimillä.

Taloudellinen käyttö – kaikkien etu

Ohjaamoon nousussa ja laskussa tapahtuu eniten työtapaturmia ja ne kohdistuvat yleensä nilkan seudulle. Kolmipistetuenta on oiva tapa välttää niitä. Timo Siironen näyttää, kuinka yksi jalka on tuettuna maahan ja kaksi kättä on kädensijoilla. Ohjaamosta ei ikinä saa tulla ulos etuperin, saatikka hypätä maahan. Ei edes alimmalta askelmalta.

Taloudellista ja tehokasta koneiden työskentelyä pohdittaessa törmätään Siirosen mukaan joskus kuljettajien esittämään kysymykseen: “Mitä minä siitä hyödyn”.

“Tähän on helppo vastata. Yritykselle jää tehostamisen jälkeen parempi taloudellinen tulos. Koneita pystytään kunnostamaan ja myös vaihtamaan useammin. Kun uudet urakat lasketaan jo tehtyjen urakoiden perusteella, taataan työn jatkuvuus, ja samalla tarjous on realistinen ja kilpailukykyinen. Kuljettajalla on myös mahdollisuus parempaan palkkaan”, toteaa Siironen.

Kun työtehtävät sallivat, kannattaa aina valita konemerkistä riippuen taloudellisin ja polttoainepihein ECO-työtapa.

“Toinen taloudellisuuteen vahvasti vaikuttava seikka on koneiden turhan tyhjäkäynnin välttäminen. Lyhyellä 15 minuutin katkolla koneen voi kylmälläkin ilmalla huoletta sammuttaa. Öljy- ja jäähdytysnesteen tilavuudet ovat koneissa suuria, joten ne jäähtyvät varsin hitaasti. Tyhjäkäyntiaikojen lyhentäminen vaikuttaa yllättävän paljon polttoaineen kulutukseen, huoltoväleihin sekä myös koneiden vaihtoarvoon. Myös vihreät arvot ovat tänä päivänä tapetilla ja tärkeitä.”

“Meillä turhan tyhjäkäynnin vaikutukset polttoaineen kulutukseen lasketaan vähäisemmäksi tekijäksi kuin huoltovälit ja koneen vaihtoväli. Voisi sanoa, että koneita vaihdetaan vuotta liian aikaisin turhan tyhjäkäynnin takia”, kertoo Ruostetoja.

Siironen antaa yhden esimerkin, jossa pyöräkuormaajan vuosittaiset työtunnit ovat 4000. Neljässä vuodessa kertyy 16 000 tuntia. Tyhjäkäynnin osuus on 40 prosenttia, vaikka hyväksyttävä raja voisi olla noin 20 prosenttia. Neljässä vuodessa ylimääräisestä tyhjäkäynnistä kertyy 3200 tuntia. Kun kulutus tyhjäkäynnillä on kolme litraa tunnilta, niin neljässä vuodessa poltetaan löpöä ilman tuottavaa työsuoritetta peräti 9600 litraa, eli saman verran euroja haihtuu taivaan tuuliin.

“Jos tähän lasketaan vielä huoltokuluja neljä euroa tunnilta (12 800 euroa) sekä koneen jälleenmyyntiarvon lasku noin 18 000 euroa, niin turhan tyhjäkäynnin aiheuttama kulu on 40 400 euroa neljässä vuodessa”, laskee Siironen.

Toki jokaiseen työhön kuuluu hyväksyä tietty määrä tyhjäkäyntiä. Vaikka Siirosen laskelmassa vain puoletkin ylimääräisestä tyhjäkäynnistä voitaisiin eliminoida, niin säästöt ovat silloinkin kymppitonnien luokkaa.

“Meillä Lemminkäisellä tyhjäkäynnin osuus on liian suuri, sillä esimerkiksi odotusajat lastaavilla ja murskainta syöttävillä koneilla muodostuvat pitkiksi. Tähän tulemme kiinnittämään lisähuomiota jatkossa”, lupaa Ruostetoja.

Iltapäivän murskainten ja seulojen huoltokoulutuksessa keskityttiin perusasioihin ja turvallisuuteen.

“Tiivistettynä voisi sanoa, että töissä tulisi käyttää niitä kierroksia ja tehoja, jotka riittävät kyseisen suoritteen tekemiseen kustannustehokkaasti”, päättää Siironen.

Yksi esimerkki elävästä elämästä osoitti myös sen, kuinka paljon vain viiden metrin kantomatkan lyheneminen pyöräkuormaajalla tehdyssä lastauksessa säästi pitkässä juoksussa konetta ja kustannuksia. Työmaan järjestelyillä voidaan myös parantaa kustannustehokkuutta. Pienistä puroista se iso joki edelleen muodostuu.  Ohjekirjan lukemista on erittäin teknisissä ja monipuolisissa nykykoneissa syytä myös harrastaa. Varsinkin nyt kun koneiden hallintaan on tuotu runsaasti automatiikkaa ja tietotekniikkaa. Aiemmin laitettiin yhdestä vivusta moottorikierrokset ja kahdella muulla alettiin kaivamaan. Tämä ei päde enää.  Nyt erilaiset työalueet ja voimansiirron käyttövalinnat vaikuttavat siihen, kuinka taloudellisuus ja tehokkuus saadaan optimoitua. Kuljettaja on tässä kaikessa paljon vartijana. Hänen ratkaisunsa ja valintansa vaikuttavat viime kädessä myös vahvasti siihen, minkälaista tulosta yrityksessä tehdään. Koulutus on tässä tärkeässä roolissa ja Siirosenkin tietopaketti antaa hyviä eväitä matkan varrelle.

Lemminkäisen koulutuspäivän aamupäivän osuuteen kuului myös osio tehokkaasta kuormauksesta ja lastaamisesta. Tämä pitää sisällään esimerkiksi lastattavan auton ja lastauskoneen sijoittumisen.

Kysyimme Lemminkäisen kiviainestoiminnan tekniseltä johtajalta Petri Ruostetojalta muutamia koulutukseen liittyviä kysymyksiä.

1. Mikä oli mielestäsi koulutuspäivän anti ja vastasiko tarkoitustaan?

Koulutus kuuluu kunnossapidon tehostamiseen ja sitä kautta haettavaan säästöön. Pääasioita koulutuspäivän ohjelmassa olivat aamupäivällä turvallisuus, koneiden oikea ja taloudellinen ajotapa sekä iltapäivällä murskainten ja seulojen huollot. Keskityimme juuri niihin asioihin, jotka ovat meille tärkeitä ja joissa voimme säästää.

Petri Ruostetoja

2.Minkälaisia kommentteja kuulit osanottajilta? Miten he ottivat koulutuksen vastaan?

Sain hyviä kommentteja koulutuksen aikana ja ne liittyivät kyseessä olevaan aiheeseen. Osa asioista oli tuttuja monille, osa uusia. Tarkoitus on herättää keskustelua ja kysymyksiäkin, sekä herätellä koulutettavia miettimään asioita taloudellisesti. Keskustelemme jokaisen ryhmän kanssa siitä, mitä mieltä olivat koulutuksesta. Koulutuksesta on tullut positiivista palautetta myös jälkikäteen.

3.Uskotko, että eilisen koulutuksessa opittuja asioita otetaan käyttöön työmailla?

Kyllä varmasti otetaan. Osa on jo toki käytössä, mutta tällä tavalla saadaan asiat tuoreeseen muistiin. Tarkoitus on vielä lähettää tiivistetty materiaali työmaille, josta asioita voi vielä kerrata tai näyttää kavereille, jotka eivät olleet koulutuksessa. Koulutuksen hyvä puoli on se, että sanoma saadaan samanlaisena läpi ympäri työmaiden ja että koulutuksessa olleet jakavat tietoa eteenpäin, esimerkiksi uusille työntekijöille.

4. Mitä murskainkoulutus piti sisällään?

Murskainten ja seulojen huoltokoulutuksessa keskityimme perusasioihin ja turvallisuuteen. Koulutukseen kuului muunmuassa karamurskainten kiinnileikkausten syiden läpi käyminen, kiertovoiteluun ja murskaimen ylipaineistukseen liittyvät asiat. Sen lisäksi käsiteltiin öljyn puhtaus, seulojen toimintaan liittyvät asiat, käyttövoimasta erottaminen, murskainten sähköön ja sähköturvallisuuteen liittyvät asiat ja yleiset turvallisuusasiat.

Lue seuraavaksi