Uutiset
Vastuullista bisnestä
Juha Kuusjärvi
Toimituspäällikkö, työkoneala
Konepörssi
Verkostolla on myös työn alla uusi kaivosvastuujärjestelmä. Se perustuu kanadalaiseen TSM-järjestelmään, jota on täydennetty vesienhallinnan ja kaivosten sulkemisen osalta. Juuri vesienhallinta näyttää olevan kaivostoiminnan kannalta merkittävässä osassa, joten uudelta järjestelmältä saadaan toivottavasti apuja näiden asioiden hallintaan ja ennakointiin.
Kaivosten ympäristöhaasteisiin kuuluu myös sivukivi. Nordkalk on Paraisilla ottanut kunnianhimoisen tavoitteen sataprosenttisesta materiaalitehokkuudesta. Kiveä on laivattu muun muassa Viroon ja Venäjälle sikäläisiin infrarakennuskohteisiin hyödynnettäväksi. Myös Suomessa on kaivoskiveä hyödynnetty muun muassa tienrakennuksessa ja omakotitalojen pohjarakentamisessa.
Muuallakin teollisuudessa on paineita uuden jätelain myötä. Kaatopaikoille voidaan viedä entistä vähemmän tavaraa, joten jätemateriaalien ohjaaminen hyötykäyttöön on entistäkin oleellisempaa. Myös jätteiden polttaminen lisääntyy. Jätteenpoltosta syntyy jo ensi vuonna arviolta 300 000 tonnia pohjakuonaa. Perinteisesti pohjakuonasta on kerätty hyötykäyttöön metalleja, mutta reilut 80 prosenttia siitä on muita mineraaleja. Pohjakuonan käsittelyyn on jo kehitetty laitteisto, jolla saadaan sopivia jakeita uusiomateriaalikäyttöön. Suoraan tästä ei saada tuloja, mutta taloudellisuus muodostuu siitä, että vältytään jäteverolta.
Maarakentamisella on tulevaisuudessa entistä suurempi rooli uusiomateriaalien, nk. UUMA-materiaalien käytössä. Jätteen muuttuminen uusiomateriaaliksi ei ole itsestään selvää, vaan vaatii huomattavan määrän tutkimusta, tietoa ja määräysten tuntemista. Uusiomateriaalien käyttöä edistävä UUMA2-ohjelma tekee hyvää työtä muun muassa uusiomateriaalien tuotteistamisessa. Jos UUMA-asiat eivät ole vielä tuttuja, kannattaa niihin käydä tutustumassa www.uusiomaarakentaminen.fi -sivustolla.
Lue seuraavaksi
